Alkaneen vuoden tavoitteet ja viime vuoden puintia

Aloitan yleisistä kuulumisista tämän postauksen.

Indin tottis on mennyt aika hyvin. Luoksetuloon olen todella tyytyväinen, olen saanut sen nyt aika hyvin sisäistämään sen, että kovasta vauhdista huolimatta tullaan suoraan eteen. Ainakin suurin osa luoksetuloista onnistuu, suoritusvarmuus vielä puuttuu suoran eteentulon saralta. Sillä ei ole merkitystä jätänkö koiran yksin käskyn alle vai pitääkö joku tottishihnasta kiinni kun kutsun, vauhti on sata lasissa eli tunneoppiminen on onnistunut. J

Pitää niitä luoksetulon pysäytyksiäkin alkaa tokoa varten jossain välissä treenaamaan, mutta taidan siinä kutsua koiraa nimeltä eli eri käsky. Seuraaminen on myös aika hyvä, intensiivinen. Juoksua ollaan nyt alettu treenata siihen myös. Peruuttaminen seuratessa on edelleen vaikeaa, joten sitä ollaan tehty hallilla peilien avulla. Jääviä liikkeitä aloin myös yhdistää seuraamiseen. Tottikseen opetan niihin vihjeet ja olen ottanut ne jo heti tässä vaiheessa käyttöön. Ollaan tehty liikkeestä istumista ja maahanmenoa, kohta puolin voisi ottaa seisomisen syyniin pariksi viikoksi. Varmuus noista jäävistä toki vielä puuttuu ja välillä yrittää ennakoida, mutta varmuus tulee varmasti ajan myötä. 

Noudoissa on nyt vähän kinkkinen vaihe: hyppynoudot (matalalla esteellä vielä) menee todella hyvin eteen asti, ja tasamaanouto menee hyvin niin kauan kun ei tarvitse tuoda eteen. Tasamaalla eteen tuodessa hidastaa ja ote huononee – onneksi saadaan varmasti pian neuvoja tähän Mian kurssilla, joten en ole viitsinyt tasamaanoutoa kokonaisena tehdä paria kokeilua lukuunottamatta. Eteenmenon menee yhtä lujaa kuin luoksetulonkin, ja mulla on siis ihan pallopalkka siellä. Ei kyttäile tottiksessa kun en ole sitä siellä sallinut. A-estettä tehdään edelleen aksan ehdoilla, ja nyt itseasiassa on pysäytyskontaktit A:lla aika hyvät, toki varmuutta vielä tarvitaan siihenkin kun vauhtia kasvatetaan. Mutta viimeistään kesällä kun tuo alkaa olla fyysisesti valmis, päästään treenimään varmasti pk-A:takin.

Ilmoitin Indin siis Mia Skogsterin kisavalmennuskurssille. Oltiin ensin ilmoittauduttu pidemmälle ehtineiden ryhmässä, mutta sitten lanseerattiin tuo nuorille koirille suunnattu kurssi ja saimme onneksi vaihdon siihen. Tammikuun lopulla alkaa tuo kurssi ja kestää 5 kertaa. Saadaan varmasti hyviä vinkkejä sieltä, odotan innolla! Tottiksen suhteen mennään hyvällä mallilla. Indille on myös ammuttu, viimeksi vuoden vaihteessa kuunteli haulikon ammuntaa ja ei noteeraa pauketta mitenkään. Hieno juttu. Ted ja Hit ei myöskään siihen reagoineet vaikka oltiin aika lähellä (pojat ammuskeli tauluun kun oltiin maalla).

Tokossa ollaan tehty Indin kanssa kotosalla tunnaria, edelleen väärät kapulat ovat kiinnitettyinä alustaan, mutta suunta on ylöspäin eli ei ihan toivoton tapaus. Ruudun suhteen taas jouduin hallilla toteamaan, että pistetään se jäihin. On vaan nyt nöyrryttävä, ettei tälle koiralle näyttötekniikka toimi kuten mun kahdella edellisellä koiralla. Eli opetan nyt kotona sille sitten suosiolla kosketusalustan klikkerillä. Ei varmaankaan vaadi montaa kertaa, että hiffaa sen, koska on opetettu naksuttimella tarjoilemaan asioita. Kaukokäskyt ovat myös edelleen pahasti kesken, mutta tässä on vähän liikaa nyt kaikkea opiskeltavaa yhdelle kertaa joten keskityn nyt tämän alkuvuoden ja sen tottiskurssin ajan ihan vaan tottiksen perusasioiden viilaamiseen. Sen jälkeen voidaan keskittyä paremmin noihin tokoliikkeisiin, kun tottis on jo sitten hyvällä pohjalla. Huomenna on itseasiassa Woollandian kasvattipäivät ja mennään Indin kanssa Jessican oppiin, saadaan varmaan sieltäkin neuvoja.

Indin agility menee kivasti myös. Kepit on alkaneet löytyä ja niistä tulee hyvät. Enää on kaksi ohjuria aloituksessa ja lopetuksessa ja nyt on helppo opetella lähetyskulmia ja vauhdilla kepeille menoa jne. Puomin alastulo ja keinu tehdään vielä pöydän avulla ja vahvistetaan pysäytyskontaktia niissä. Koira tulee myös paremmin jo ohjauksiinkin, hyvä fiilis on jäänyt treenien jälkeen. Toki itsellä on vielä paljon opittavaa, koska Indi on niin erilainen ohjata kuin Hit. Vaatii enemmän työtä itseltäni. Olin eilen ohjaustekniikkaluennolla, ja tuli selväksi kun huippuohjaajien videoita katseltiin, että nimenomaan oma jalkatyöskentely on heikkoa, joten siihen kiinnitän jatkossa erityistä huomiota. Pitää saada omaakin kuntoa nostettua siis.

Indin kanssa tehtiin tuossa vähän aikaa sitten sirutarkki ja se osoittautuikin todella ongelmalliseksi vieraan miehen kanssa. Yritti siis väistää ja kun ei päässyt, tikkasi sirulaitteeseen. Sen jälkeen tuota ollaan treenattu ja todettu, että ongelma ei ole sirun luenta itsessään vaan tietyt ihmiset jotka se kokee ahdistavina. Yhden kerran aiemmin se on suhtautunut vieraaseen mieheen samalla tavalla peläsyttyään yhtä kaveriamme pimeässä kun oltiin mökkeilemässä viime kesänä. Ei päästänyt häntä enää sen jälkeen lähelleen. Harjoituksissa tilanne ei ole enää toistunut, mutta käsittelyä pitää harjoitella ja sietää, voihan kokeissakin olla ties millaisia tuomareita. Ei nyt oikein voi valittaakaan, kaikki on mennyt Indin kanssa niin hyvin ja tämä nyt on ensimmäinen todellinen haaste joka vastaan tuli. Ei ole itse edes tajunnut ottaa vastaavia käsittelytilanteita useammin, kun on luottanut siihen, ettei tuollaisista tule tämän tyyppisen sosiaalisen ja avoimen koiran kanssa mitään ongelmia. Siru on pystyttävä lukemaan löysällä hihnalla ja varmennus vaaditaan kaikissa lajeissa kisakirjaan… Aloin heti opettaa käsikosketusta klikkerillä, moni on saanut näistä kohdennusharjoituksista avun ja uskoisin, että mekin päästään sen avulla eteenpäin. Treeniä tämä vaatii kyllä, pitää hyväksikäyttää joka lajin treeneissä treenikaverit kun ollaan ensin opeteltu tuo käsikosketus. Seuraava pentu opetetaankin sitten sirunluentaan luovutuksesta lähtien, vaikka olisi miten avoin ja sosiaalinen...

Paimennuksessa Indi on ollut ihan älyttömän hyvä. En ymmärrä miten se voi noppia noin nopeasti ja siinä on paljon hyviä ominaisuuksia paimennusta ajatellen. Kasvattajan mukaan siitä on tuossa lajissa ihan mihin vaan ja en epäile sitä yhtään. Ei mitään suorituspaineita kun oon ite aika tunari vielä tossa lajissa. ;) Mutta on ollut ihan ilo käydä treeneissä, kun mistään ei tarvitse vääntää ja kaikki tulee niin helposti ja luonnostaan flänkkejä myöden. Suhteessa meidän treenimäärään tuo edistyminen on ollut ihan uskomatonta. Viime treeneissä jo pystyin aidan takaa ohjailemaan koiraa poispäinajoina, kuljetuksina ja pyöritellä eri suuntiin, ihan parissa treenissä oppi siis suuntakäskytkin. Viime treenissä harjoiteltiin siis ekalla kierroksella ekaa kertaa maahan-aja pillikäskyjä ja toisella kierroksella muisteltiin vasenta ja oikeaa (ilman pilliä). Seuraavaan kertaan mennessä pitäis päättää mitkä pillikäskyt otan suuntakäskyiksi ja harjoitella käteen tulemista jakoja varten. Ihan mielenkiintoista nähdä miten pitkälle omat rahkeet riittää. Jos ei riitä, niin tyrkkään tuon jollekin kisattavaksi joka osaa.

Hitin kanssa puolestaan ollaan tehty pelkästään hyvänmielen treenejä tottiksessa. Hyvin lyhyitä, paljon palkkaa, ilon kautta. Tulos on alkanut näkyä, koira on treeneissä paljon iloisempi ja rennompi kuin mitä hallikauden alkaessa. Jes. Ranne kestää hyvin nykyiset harrastelut ja koira on pysynyt tosi terveenä. Fyssarikäynneilläkin ollut hyvässä kunnossa noilla rutiinikäynneillä. Tähän sellainen sivukommentti, että edellisestä päivityksestä poiketen pentusuunnitelmat löytyvät nykyään WBC:n pentuvälityksestä jos joku ihmettelee.

Sitten vuoden 2016 tsekkaus. Mitä tuli luvattua?

Hit
- HK3, tai ainakin kovasti yritetään, Käytiin vain 1 kisa ja luovuin voittajaluokan koularitavoitteesta tässä lajissa.
- FH Jälkeä treenataan Hyvin vähiin jäi.
- Agissa startteja alle Ei tullut kisattuakaan, vain piirinmestaruuskisat ja niissäkin joukkuerata oli epävirallinen, yksilöissä kaksi starttia ja mokailin itse huolella J. Treenit olivat parasta antia, lopulta rannevamma lopetutti lajin harrastamisen kokonaan.
- Voitaisiin aktivoitua näyttelyiden saralla, ainakin Suomessa Näyttelyitä tuli kierrettyä kolme Suomessa erinomaisin laatuarvosteluin ja lisäksi Viron reissu poiki Viron- ja sitä kautta myös Suomen muotovalion arvot.

Indi
- Treenaa tottista ja tokoa. Kysykää vaan miten paljon… työstä on käynyt! Tosin päästiin kunnolla hommiin vasta syksyllä, koska leikin kesti kehittyä.
- Hakutreenit jatkuu. Ilmaisu metsään. Ilmaisut aloitettu, kesken on vielä pahasti.
- FH Jäljen alkeet No jälkeä en ehtinyt Indinkään kanssa tehdä, oli kiireinen kesä.
- Paimennetaan. Ehkä jopa kisataan loppukesästä. No way, että olis ollut kisavalmis. En kyllä käynyt keväällä ja kesällä paljon treenimässäkään toisin kuin olin alun perin ajatellut. 
- Luustokuvat Pitikö oikeasti jossain vaiheessa kuvauttaa virallisesti 2016? Vissiin, mutta terveiden välikuvien vuoksi päätin lykätä viralliset kuvat 2v ikään, että saa spondyloosilausunnon samalla kerralla.
- Aloitetaan agility, jos luustokuvat ok Välikuvien voimin uskallettiin

Tavoitteet vuodelle 2017

Hit

-          Jäljestystä. Paljon. Kisatavoitteellisesti. Ja esineilmaisujen siirtäminen jäljelle.

-          Ylläpidetään tottis.

-          Esineruudun viilausta.

Hitin kanssa keskitytään ennen kaikkea pitämään hauskaa ja toivon, että päästäisiin vielä syksyllä jälkikokeeseen, mutta en laita sitä tavoitteeksi vielä.

Indi

-          Tokossa koulutus voi- liikkeisiin asti

-          Pk- tottis eteenpäin

-          Jatketaan aksaa

-          Sirutarkastus ja käsittelyharjoitukset jatkuu

-          Paimennusta ja kisaamaan tässä lajissa

-          Toko ALO1 syksyllä

-          Hakutreenit jatkuu

-          Jäljestystä

-          Esineruutu kuntoon

-          Viralliset luustokuvat, polvi- ja silmätarkki

Ted jatkaa eteenpäin porskuttelua pörröisin villasukin eläkeläisenä. Se täyttää kohta jo 9 vuotta, apua! En ikinä olisi uskonut, että se pärjää näin pitkälle tuolla terveydellä, eikä vielä ole tarvinnut turvautua pysyviin lääkityksiinkään. Olen välillä ajatellut, että pitäiskö se viedä vielä vetskuluokkaan näyttelyihin, mutta kattoo ny. Ravi on yhä kadehdittavan hieno kuten nuorena poikana. Eikä tuota kasvohalvausta enää ulkopuolinen huomaa, hyvin palautui siitä. Silmän sulkemisen refleksi ei palautunut ihan normaaliksi mutta ei se nyt koiraa haittaa kun pystyy kumminkin räpyttään silmää riittävästi. Tällä hetkellä on tosin kalju läntti persiissä, kun oli tullut hotspot taas vaihteeksi. Miten niitä voi keskellä talveakin tulla..