Jospa sitä kertoilisi taas kuulumisia :)
Hitin treenit aloitettiin kuukauden levon jälkeen maltillisesti ja päästiin normaalitreenien pariin. Osteopaatilla käydessä ei ole löytynyt mitään isompaa, mutta korjattavaa oli kylläkin. Oltiin siis jo päästy agilityssäkin treenaamaan, alkuun ei tehty hyppyjä ollenkaan ja myöhemmin tehtiin radan pätkiä medirimoilla. En huomannut tästä aiheutuvan mitään oirehdintaa. Kuitenkin kevyen tottistreenin jälkeen Hit alkoi ontua juostuaan Indin kanssa ja oli illallakin vielä ep, tämä siis aksaa seuraavana päivänä. Mä tein jo aiemmin päätöksen, että jos nämä ranneoirehdinnat palaavat, niin Hit lopettaa agilityn. Tiedän, ettei tämä oireiden palaaminen johtunut mistään perusasioista kuten lämmittelystä ja loppuverkoista. Tai ruokinnasta. Niihin on kiinnitetty erityisen paljon huomiota. Agility on niin rankka laji, että se rasitus on tuolle ranteelle liikaa. En kestä sitä ajatusta, että mun koiralla on huono olla treenien jälkeen. Enkä sitäkään, että ei päästä harrastamaan päälajejamme sivulajin takia. Mieluummin lopetan agilityn nyt ajoissa, kuin liian myöhään. Ainahan tämän lajin harrastaminen tällä koiralla on vaatinut keskivertoa enemmän kehon huoltoa. Nyt kun koiralla alkaa jo olla vähän ikääkin, Hit täyttää pian 7 vuotta, niin palautuminenkin hidastuu/on hidastunut siitä mitä nuorella koiralla. Tämä lopettamispäätös on siis monen osatekijän summa ja koiran parasta ajatellen tehty. Tietysti se harmittaakin, koska Hitin kanssa on ollut tosi hienoa harrastaa. Sen kanssa on tehty tyypilliset ensimmäisen agilitykoiran virheet, mutta Hit on niin herkkä ja kiltti ohjaamiselle, että se on pakottanut mut oppimaan. Hieno opettaja, olen siitä kiitollinen. Olisin halunnut vielä Hitin kanssa kisaradoille, mutta se jää nyt nuorisolle. Virallisia startteja meille ehti kertyä ykkösissä 11, kakkosissa vain 6, ja kolmosissa 14. Meidän aksailu ei koskaan ollut kovin kisapainotteista. Se oli vain molempien iloksi tehtyä puuhastelua, eikä koskaan tulosten osalta vakavissaan. Onneksi nyt kun ei aksata, on Hitin ranne pysynyt täysin oireetta pk-touhuilut ja lenkkeilyt, joten muuta touhuilua voidaan jatkaa hyvillä mielin.
Nyt Hit keskittyy siis vielä hakuun, yritetään sitä kolmosluokan koularia vielä metsästää, ja ensi kesänä aletaan tehdä erikoisjälkeä. En ole Hitin kanssa paljon jäljestänyt, mutta sen mitä olen niin tuo laji vaikuttaa tosi sopivalta sille. Se on toisaalta onnikin, että ollaan treenattu sitä niin vähän, sen kanssa ei ole tehty vielä virheitä. Mutta ahne kun on, niin tarkka jäljestys on tullut siltä tosi luonnostaan. Hakuunhan se ei ole koskaan ollut niin luontainen kuin jälkeen. Uskoisin, että meillä on vielä hyviä kokemuksia edessä näiden vähän kevyempien lajien parissa :)
Seuraavan kerran Hitin osteopaatilla pääsee Indikin käsittelyyn, ihan mielenkiintoista nähdä mitä siitä sanotaan, vaikka hieronnassa olikin priimaa. Indillä oli toiset juoksut vähän aikaa sitten ja joutui sen takia pitämään kolmen viikon aksatauon, mutta muita lajeja treenattiin normaalisti.
Hit on siis päässyt viime viikkoina tekemään muutamat hakutreenit. Ensimmäinen saikun jälkeinen treeni oli tosi vaihtelevassa mäkisessä maastossa, ehkä noin 100m rata. Oli kolme ukkoa ilmaisuilla plus loppuun jänis suorapalkalla. Toinen treeni olikin sitten kisamainen 250 metrin rata, josta myös kolme ukkoa ja ilmaisut ja vikana jänis. Mun mielestä melko haastava maasto; oli rinnettä, tiheää kuusikkoa, kallioita. Joitain pistoja jouduin lähettämään uudestaan ja työskentelystä varmasti olisi lähtenyt pisteitä mutta oli siellä tosi tyylikästäkin menoa. Etenkin tiheä kuusikko, jonka ajattelin olevan vaikea, mutta niin vaan poika löysi ekalla lähetyksellä ja oli siis edennyt hyvän laatikon. Siitä olen erityisen iloinen, että ilmaisut ovat nyt toimineet tosi hienosti. Ei sitä ole häirinnyt, vaikka jouduin kuusikossa jopa pysäyttämään koiran, kun se kuljetti mut ihan mahdottomista kohdista. Matka jatkui heti kun liina löystyi :) Esineruutu ja tottis ovat sujuneet vaihtelevasti. Saikun jälkeen oli alkukankeutta molemmissa, mutta nyt parit viimeistä treeniä on olleet oikein hyvät. Tottista nyt ollaan saikun jälkeen tehty 2 kertaa viikossa, seuraamisessa ja jäävissä on ollut siis ongelmia, mutta onneksi muut asiat on sujuneet hyvin. A- tuntuisi olevan varmalla tolalla ja metrinenkin on mennyt hyvin, heti ensi yrittämällä oikein. Tosin ei ole ollut aivan 100cm tapissa. Viimeksi oli ehkä 98cm ja siihen jäi vielä ilmavaraakin. Toistoja en ole ottanut ja esteitä otetaan jatkossa vain harvoin. Eteenmeno on myös ollut ok. En aluksi onnistunut saamaan koepaikkaa, vaikka aloin heti soittoajan puitteissa soittamaan. Vain varasijoille pääsi, mutta onneksi sieltä sitten vapautui paikka meille. Katsotaan kuin meidän käy, ja mitkä sen jälkeen on suunnitelmat ensi vuoden osalta.
Indin agilityt on sujuneet hyvin. Otettiin kepeistä kaikki väliohjurit pois eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Esteidenlukutaito vaatii vielä paljon kehittymistä. Löytyi myös tämän koiran akilleen kantapää ja se on keinu. Sen eteen joudutaan varmaan tekemään duunia eniten. Keinun liike jännittää, mutta nää nyt on tämmöisiä mitkä tulevat kokemuksen myötä. Indi on tosi erilainen ohjata kuin Hit. Siinä ei ole ohjaustehostinta ollenkaan, toivottavasti tulee jälkitoimituksena :D
Indin hakutreenit ovat menneet tosi hienosti. Viimeisimmässä ilmaisutreenissä oli ihan moitteettomat haukkumiset kaikilla ukoilla. Nyt kun olen saanut sille jo noutoakin sujumaan, niin uskaltauduin koittamaan uudestaan myös esineruutua. Viimeksi yrittäessäni totesin, ettei voida tehdä sitä ennen kuin noudot sujuu paremmin, mutta nyt se ei enää lyönyt hommaa läskiksi vaan toi esineen nätisti. Aiemmin se sai pihaleikeissä tuoda palloa ja tiputtaa kun itse halusi, joten esineiden tuomiseen auttoi, kun vaadin tuomaan pallon käteen asti ja pitämään kunnes pyydän irrottamaan. Toki sitä erilaisten esineiden luovutusta pitää vielä treenata, pyrkii puremaan näitä pehmeitä käyttöesineitä vaikka kapulalla ei ole ongelmia, mutta nyt tuota esineruutua voi jo tehdä toisin kuin aiemmin. Etsinnässä sillä ei ole mitään ongelmaa. Onneksi se kestää hyvin pureskelun kieltämisen joten tuo on pikkujuttu saada korjattua. Pureskelua esiintyy vain luovutusasennossa.
Indin tottikset ovat menneet nyt tosi hyvin. Edelleen treenit on varsin seuruupainotteisia, ja nyt palkka on kokonaan häivytetty. Se kykenee seuraamaan henkilöryhmissä ym häiriytymättä. Epätarkkuuksia toki vielä on, mutta vire on tosi hyvä ja koira iloinen. Noudoissa päädyin vaihtamaan hieman taktiikkaa ja sen jälkeen homma lähti luistamaan tosi hyvin. Koska sille tehtiin kahden esineen noutoon pohjat, hyödyin kuitenkin siitä, koska nyt koira juoksee täysillä kapulan kanssa palkan luokse, jonka heitän taakseni. Se saattaa kopata palkan suuhun kapulan jatkoksi tai sitten se vie kapulan palkan luokse ja vaihtaa ne, se saa tehdä niin. Käytämme siis nyt 650g kapulaa. Se on kuitenkin oppinut, että kapulan kanssa juostaan täysillä perille asti ja tällä hetkellä ohitseni, vaikka seison paikallaan. Luovutuksia ollaan tehty erikseen ja ne toimivat myös. Kapulan heittäminen on vielä vaikeaa, ollaan treenattu niitä ilman, että tehdään noutoa ollenkaan. Eli kontaktitreeniä. Se vaatii aika paljon työtä, koira kyllä koittaa tarjota vaikka minkälaista kenotusta heti kun käsi liikahtaa. Mutta tässä kohden pitää vain vaatia, en halua siitä samanlaista kuin Hitin noudosta (tiivis kontakti - kapulaan) :) Luoksetulot ja eteenmenot menee myös täydellä vauhdilla, luoksetulon teen aina eteen ja kovassa vauhdissa eteentulon tekniikka ei ole vielä kunnossa, sitä nyt ollaan alettu työstämään. Hyppy sujuu hyvin, ja A-estettä ollaan tehty tottisten jälkeen matalalla aksaesteellä. Tosin siinä opetellaan pysäytyskontaktien tekniikkaa, mutta siitä saadaan kuitenkin pohjat estenoutoon. Keväällä ehkä osaa sen kovassa vauhdissa, niin sitten voi hiljalleen alkaa treenata pk-A-estettä.
Alkaa tuntua siltä, että päästään varmaan sittenkin kisaamaan hakua tokon ALO1 jälkeen, kun nuo treenit kuulostaa niin tottispainotteisilta ja sitähän ne onkin :’D Häiriökoiria on myös pyörähtänyt samaan aikaan hallissa eikä Indi niistä juurikaan välitä. Ei sitä kiinnosta, kuin mun kanssa touhuaminen, mutta saattaa kuitenkin salaa hieman paheksua muita koiria eli siinä mielessä ottaa häiriötä. Se johtuu varmaankin epävarmuudesta, treeniä siis vain. Treenikaveri heitti jo eilisissä tottistreeneissä, että tuohan on BH- valmis jo. Mun mielestä ei lähimainkaan, aika pienellä treenillä menisi varmasti läpi, mutta mä haluan sen olevan täysin valmis hakukokeisiin kun sinne mennään. Ja siihen meillä on matkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti