Indi tuli taloon

Meille muutti viime viikon sunnuntaina uusi perheenjäsen, Woollandian Scarpetta. Olin jo jonkin aikaa miettinyt itselleni kisakoiraa Hitin seuraajaksi. Olisin voinut ottaa myös Hitin jälkeläisen, mutta sopivia narttuja ei tullut vastaan, joten poistin sen jalostusuroslistalta kun oma pennun paikka täyttyi. Odotin itseasiassa pentua ensin ihan muualta, mutta kohtalo päätti toisin. Täysin sattumalta Woollandiaan Tinylle päätettiin tehdä viimeiset pennut, joten jäin jonottamaan pentua itselleni. Tiny on yksi hienoimmista koirista, joita olen nähnyt. Ihailin sitä jo vuosia sitten kun aloitin Hitin kanssa Somerolla treenaamisen.

Kävimme tutustumassa myös pentueen isään Jymyyn, kun en ollut vähään aikaan käynyt Somerolla. Ei isukkikaan kylmäksi jättänyt, upea koira. Minulle oli myös tärkeää, että kasvattaja olisi jollain tapaa tuttu. En halunnut koiraa ventovieraalta.

En olisi ihan ekana arvannut, että meille muuttaa juuri tämmöinen kaveri. Linjalla ei kuitenkaan ollut minulle muuta merkitystä kuin se, että halusin joko seka- tai työlinjaisen koiran. Halusin tällä kertaa nartun ja tämän kaverin luonne lopulta vakuutti, vaikka ensin sen itsenäisyys vähän hirvittikin.

Pikku-apina sai nimekseen Indi.

Meillä on mennyt tosi kivasti. Lopulta pennun itsenäisyys osoittautuikin paljon helpommaksi piirteeksi kuin mitä kuvittelin, se on todella leimautunut omiin ihmisiin. Piha-alueilla se saattaa irrota vähän kauas, mutta ei jätä silmistään. Metsässä se liikkuu jopa häiritsevän kiinni jaloissa. Olin ihan varma, että tämä pentu olisi paljon pahempi kuin Ted ja Hit pienenä, joita ei edes 7 viikon ikäisenä kiinnostanut seurata ihmistä vaan menivät omia polkujaan. Onneksi olin väärässä. On ollut myös tosi positiivinen asia, ettei pentu ole osoittanut lainkaan resurssiaggression piirteitä, joiden kanssa sain painia Hitin kanssa ihan pikkupennusta lähtien. Ted suhtautui pentuun alusta asti neutraalisti. Hittiä vähän ällöttää, ja se on todella tarkka omasta alueestaan silloin, kun se esimerkiksi lepää. Muutaman kerran on ärähtänyt pennulle, joka on toisaalta hyvä, että se oppii rajansa.

Indi on aika vekkuli tapaus. Sosiaalinen ja iloinen tyyppi, jolta lähtee sokka ihan irti kun sitä kunnolla kehuu. Se tykkää hengailla mamman sylissä ja tulee itse syliin syömään mm. luita. Aika vilkas kaveri, joten varmaan jonkin verran joudutaan panostamaan siihen, että vieraissa paikoissa pitää osata myös rauhoittua. Toinen asia mitä opetellaan jo pienenä, on vierailla kentillä leikkiminen. Meidän lauma muuttaa viikon sisällä maalle, siellä on vähän paremmin sitten tilaa temmeltää. Siellä päästään myös aloittamaan jäljen alkeet vähän paremmin kuin kerrostalossa.

Indin kanssa on tarkoitus tehdä vähän kaikkea. Ainakin tokoa, paimennusta, hakua ja jälkeä. Koiran ominaisuudet näyttävät, mitä kaikkea sitten lopulta päädytään kisaamaan. Agility kiinnostaa myös, mutta sen aloitamme vasta sitten, jos koira on luustokuvien mukaan terve. Näyttelyissä olisi tarkoitus käydä hakemassa se pakko-H, ehkä neiti sen saa lyhyestä karvasta ja valkonaamasta huolimatta :D

Tämän pennun kanssa edetään varmastikin aika eri tavalla kuin aiempien koirieni. Meitä ei siis kannata ihan hetkeen kisakentillä odottaa näkevänsä. Haluan tehdä pohjatyön kaikessa rauhassa, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen. Panostetaan hyvään yhteistyöhön ja mielentilaan ensin. Teknisen osaamisen ehtii rakentaa sitten, kun mielentila on oikea ja koira on siihen henkisesti valmis. Jotenkin tästä pentuajastakin nauttii ihan eri tavalla, kun jo alun alkaen asennoitunut itse niin, ettei meillä ole mikään kiire. Toivotaan terveitä harrastusvuosia, meistä kuullaan vielä ;)

Hit fyssarilla

Hit kävi vakkarifyssarin hoidossa jälleen. Yleensä en näitä jaksa edes blogiin päivittää... mutta kaikki oli kuten pitääkin, asento oli lähtenyt korjaantumaan. Jotain hermostosta johtuvaa jännitettä oli vielä pallean kohdalla ja ylimenoalueella, mutta ei mitään isompaa. Saa siis tehdä kaikkea kuten ennenkin :)

Sain Hipsulle voittajaluokan hakukoepaikan, joten treenit jatkuu.. tilasin vähän välineitä, mm. uudet hakuvaljaat ja 2kg kapulan.

HK2 Hit

Tänään koitti viimein kisapäivä. Koe järjestettiin Mäntsälässä ja sen tuomaroi Vesa Häkkinen. Koe oli hyvin järjestetty ja maastotkin oli aika mukavan oloista metsää, joskin paikoitellen vähän hankalakulkuista.

Aamu alkoi suoraan maastossa, eli ensimmäisenä henkilöetsintä. Saatiin arvonnassa numero 3, avoimen luokan koiria ei ollutkaan enempää eli oltiin vika suorittava ennen ykkösiä. Tovin odottelun jälkeen päästiin metsään.

Keskilinja oli todella selkeä, metsä itsessään oli kangasmetsää. Siellä oli paljon kiven murkaleita, joten näytöillä sai tarkkaan katsoa mistä juoksee. Eli ei ihan helpoin maasto, mutta suhteellisen selkeä ja helppo lukuinen. Lähetin koiran ensin oikeaan etukulmaan, teki hyvin hommia joten hyväksyin piston. Sitten vasemmalle etukulmaan. Siitä edetessä koirakin eteni ja lopulta nosti ukon kivikosta, ei ollut 50 metrissä asti. Rataa oli edetty ehkä 100 metriä, kun nostettiin toinen ukko oikealta umpparista. Sen jälkeen koiran työskentely vähän muuttui. Lähti matalalle pistolle, jotka korjasin ja koira otti korjauksen vastaan. Näitä tuli muutama. Sitten alettiin jo olla aika lähellä radan loppua, ehkä 150 metrin kohdalla koira ei oikein halunnut lähteä pistoille. Sain sen kumminkin tarkastamaan oikean takakulman ja lopulta vasemman takakulman, josta nousi umppari.

Hitillä taisi vähän usko loppua kesken, kun palkkaa ei alkanut kuulua, tyhjiä pistoja tuli paljon ja lisäksi vielä vaadin sen työskentelemään 50 metriin asti jos lähti huonosti. Kaikki nuo varmaan vaikutti siihen. Mutta ukot löytyi, ja hämmästys oli suuri kun tuomari mainitsi, että ollaan ensimmäinen koirakko, joka löysi kaikki ukot ja aikakin riitti. Henkilöetsinnästä siis arvosana hyvä, kaikki ilmaisut erinomaiset. 163 pistettä.

Sitten tuli taas odottelua, että ykkösluokan koirat ajoivat radan, sen jälkeen esineruutuun. Esineruudusta nousi aika nopeasti ensimmäinen esine. Sen jälkeen aika huonoa työskentelyä, ei oikein tehnyt kunnolla hommia. Löysi kuitenkin vielä toisen esineen ja näistä sitten 28p. Maastosta siis yhteensä 191p.

Lopulta siirryttiin kentälle tekemään tottis. Se meni yllättävän hyvin siihen nähden, miten ajattelin sen menevän. Hit teki kyllä parhaan mahdollisen suorituksen viime aikojen treenien ilmeeseen nähden. Meillä oli ensin paikallaolovuoro, siitä erinomainen. Koira oli jo makuupaikkaan viedessä ihan eri tuntuinen kuin mitä ykkösluokan kokeessa. Olisko silloin se oma hirveä jännitys vaikuttanut niin paljon koiraan... kyllä muo nytkin jännitti, mutta ei liikaa.

Sitten muut liikkeet. Seuraamisessa paikka vähän seilasi, vähän jätätti välillä ja irtoili sivusuunnassa. Ei kuitenkaan tuntunut kamalalta ja piti kuulemma kontaktin koko suorituksen, arvosana hyvä. Tästä olin ihan äimänä, kun seuraaminen on ollut treeneissä ammuttaessa kamalaa. Liikkeestä istuminen erinomainen. Maahanmeno ja luoksetulo oli vissiin tyydyttävä, olisi saanut tulla paljon voimakkaammin ja enemmän perille asti. Eli jäi edessä hiukan turhan kauas ilmeisesti. Seisominen puutteellinen, ennakoi pysähtymistä ja kun sanoin käskyn, laittoi maaten. Tasamaanouto hyvä, lisää voimaa pitäisi olla ylläri ylläri. Hyppynoudossa arpoi hyppääkö vai eikö, päätti kiertää. Arpoi myös paluuhyppyä mutta uhkarohkeena sitten hyppäskin ilman vauhteja! Kunnon kolautus esteeseen ja kapulakin tipahti vähän suusta (tätä en itse huomannut). Yleisökin kohahti kun näytti vähän hurjalta se esteen ylitys, olis vaan kiertänyt mieluummin kuin ilman vauhteja yrittänyt hypätä! Eli puutteellinen. A-esteeseen toivottiin myös voimaa lisää, teki oman tasoisen suorituksen, saikohan siitä erittäin hyvän... meni vähän ohi. Eteenmenossa lähti loppumatkasta kaartamaan ja vähän jo kyselemään multa, sitten tulikin tuomarin merkki, ja loppuosa oli hyvä. Taisi saada siitä hyvän. Yhteensä 75p. Itse sössin jotain pistemenetyksiä myös, tiedän jatkossa välttää samat sudenkuopat. Eli ihan turhia pistemenetyksiä tuli. Muun muassa silitin koiraa eteenmenoa ennen, vaikka ei saisi.

Kokonaispisteitä siis 266p HK2 ja luokkavoitto. Ihan sama yhteispistemäärä kuin meidän ykkösten kokeessa :D

Edellisessä päivityksessä paistoi pieni masennus Hitin pk- juttujen suhteen, mutta täytyy sanoa, että olen tosi tyytyväinen ja ylpeä siitä, että saatiin tulos. Ei tuokaan jäänyt kuin neljän pisteen päähän ykköstuloksesta. Ennen kaikkea, vain kaksi kisaa ja koira on kolmosissa. Siellä kisataan siis seuraavan kerran. Katsotaan sitten millaisin tuloksin ja mikä fiilis on sitten. HK3- koularin verran ainakin. Maastosta tuli nyt myös hyviä huomiota mitä mun kannattaa treenata. Ainakin välillä pitkää pimeää rataa, että tulee paljon tyhjää, että koiralla riittää usko radan loppuun ajamiseen vielä kolmosissakin. Ja esineruutuu syyniin.

Nyt Hitillä on pari lepopäivää ja sitten tiistaina fyssariin.

Kisoihin valmistautumista ja pohdintoja

Hakukausi aloitettiin virallisesti 18.4. Parit maastotreenit oli keretty tekemään jo ennen sitä, ja tietty niitä ilmaisutreenejä koko talvi :) Haku meni hyvin, esineruutu oli kökkö. Hit alkoi ontua samana päivänä etujalkaa, juurikin esineruudussa, vaikka en siinä kohden siihen vielä kiinnittänytkään huomiota. Oli niin epäselkeästi epäpuhdas. Vasta kun kotipihalla otin sen autosta ulos, huomasin ontumisen. Ontui muutaman päivän liikkelle lähtiessä.

Sitten kun ei enää ontunut, annoin liikkua normaalisti. Kun jalka ei enää oireillut, käytiin OMD- agikoulutuksessa kun olin sen jo maksanut. En tehnyt kuin matalilla hypyillä. Koira sai paljon kehuja ja itse kuulemma ohjasin sievästi. Sain koulutuksesta kumminkin jotain irti, vaikka en täysillä uskaltanut tehdäkään. Mitään muuta ei tuolla viikolla sitten tehtykään, eli koira oli pakkolevossa treeneistä.

Fyssarilla selvisi se mitä vähän odotinkin, että koko koira oli aika tukossa. Epäili jotain tapahtuneen, mutta ei mulle tullut mieleen muuta kuin liukastuminen aksakisoissa helmikuussa. Toki tuossa oli liukkaita kelejä tässä viime hoidon ja tämän välissä, ehkä silloin on itseään vähän satuttanut. Varattiin kuitenkin seuraava hoito kahden viikon päähän, hoidon jälkeen muutama päivä remmilenkkiä ja sen jälkeen vain viimeistelevää treeniä hakukoetta ajatellen.

Tänään käytiin tekemässä kenraalit maastossa. Hakuun otin vain etukulmat, niissä nyt ei mitään ihmeellistä. Ekaan kulmaan lähti vähän huonosti ja teki tyhjän, yritti viilettää keskilinjan yli seuraavaan etukulmaan, kutsuin takaisin niin sitten meni hyvin. Esineruutu meni ihan päin prinkkalaa, yhden esineen olin päättänyt nostattaa, mutta koira juoksi jatkuvasti yli alueesta. Sama ongelma siis kuin kauden avareissa. Olen nostattanut sillä yhden esineen autolla ennen ruutuun viemistä, mutta jotenkin se ei nyt vaan tajua vaan menee hakumoodiin. Tehdään siis vielä noita esineiden nostatuksia ennen koetta. Tietää mistä Hit saa ruokansa muutamana iltana.

Eilen käytiin tekemässä myös tottista. Huonolta näyttää. Seuraaminen on muutenkin ollut alavireinen, ja ampuminen passivoi sitä vaan lisää. Istui seisomisen ja eteenmeno oli täyssukka, kun yritin tehdä sitä eri suuntaan, kuin tuolla kentällä ollaan totuttu. Eli eteenmenoa ja jääviä vielä viimeistellään. Kokeessa on nyt vaan tärkeää olla itse hermostumatta koiran passivoitumisesta, ettei itse passivoi sitä vielä entisestään. Eihän se mihinkään siitä ampumisesta lakoa, mutta seuraaminen on matkalaukkuseuraamista. Jännä juttu, että paikallaolossa sen korvat pysyy koko ajan pystyssä vaikka ammutaan. Hypyt teki ok, paitsi metrisellä ponnistaa esteestä ja pysähtyy sitten kapulan eteen ihmettelemään. Ei tuo, ennen kuin sanoo uuden käskyn. A-esteellä se teki jokin aika sitten samaa, mutta sen sain siltä pois kun annoin tuo- käskyn todella kovaan ääneen samalla kun kiipeää.

Saa nyt nähdä sitten. Aika paljon on juttuja, ainoa mikä toimii on tuo henkilöhaku! Nyt se päätös sitten on tehty, että en aio Hitin kanssa kisata pk-lajeissa kuin hakua ja FH:ta. Syynä on tottiksessa stressaantuminen. En koe eettiseksi tehdä tottista, jos se ei ole koiran mielestä kivaa. Tavoitellaan nyt ensin se HK2 ja kävästään kolmosten kisoissa jos vaan siltä tuntuu, mutta käyttövalioksi ei lähdetä edes yrittämään tässä lajissa. Katsotaan sitten, mitä mahdollisuuksia se erikoisjälki meille avaa.

Ted on käynyt vähän jäljestämässä, paino sanalla vähän :) Ihan hyvin on mennyt. Kulmat ja esineet näyttäisi sujuvan, paalulta lähteminen on ollut vaikeinta, kun ei oikein tunnu kiinnittyvän jälkeen kunnolla. Eli niitä treenattavaksi lisää.

Kouvolan agilitykisat

Käytiin taas kisoissa. Aikamoista säätöä, varattiin liian vähän aikaa matkaan ja kun paikka ei löytynytkään helpolla niin myöhässähän sitä oltiin... suoraan ilmoittautumisesta rataantutustumiseen kun sekin oli etuajassa. Matkastressi ja kiire pilasi mun koko rataantutustumisen joten vituiksihan se meni. Olin vielä jo toinen kisaaja hyppärille joten ei ehtinyt yhtään rauhoittua. Eka kerta kun en ohjannut rataa edes loppuun, kävelin pois kun en saanut mitään sujumaan ja tottakai koira huomasi oman stressin ja oli sitä mieltä et hän lähtee mieluummin isin luo.

Seuraavalle radalle sain nollattua omat hermot. Harmillinen valuminen hypyn väärälle puolelle alkuradasta, yksi hypyn ohitus ja keinu huono. HYL

Vikalla radalla myös yks hypystä ohi valuminen ja ryssittiin kepit, joten 10p ja viitisen sekuntia yliaikaa.

Nyt tuleekin sit agikisailuun taukoa... sain Hitille HK2 koepaikan 9.5, joten keskitytään siihen. 

Pääsiäistreenejä

Lauantaina reissussa Salossa. Hyödynsin lumettomuutta ja kävin tekemässä pojille jäljet. Hitille vain paalu ja namikolmio, ei se enää eksy vahingossakaan tallatun alueen ulkopuolelle... mutta tehdään noita nyt vielä jokunen, jotta saadaan suorilta oikea toimintamalli kulmiin.

Tedille kahden portaan mallinen jälki ojanylityksellä. Lopussa oli esine. Kulmien jälkeen ruokaa. Jälki oli ihan tuore, eli vähän vaikea etenkin kun kävi kova vastatuuli. Alku oli vähän haparoivaa, teki kyllä hyvin töitä, mutta pääsi jälkeen kunnolla kiinni vasta ojan jälkeen. Kulmat ja esine hienot.

Tänään käytiin Hitin kanssa hakuilemassa. Hitille etukulmat, ekasta suora palkka ja tokasta kokeenomainen umppari. Jäi varmaan minuutiksi seisomaan umpparin taakse pää kallellaan, kunnes herneet kohtasivat ja nappasi rullan. Ihan hyvä joutua vähän miettimään välillä. Nyt rikotaan kaavoja :) väliin pari tyhjää ja sitten takakulmista suorapalkka ja vikasta ilmaisu. Rulla oli lauennut, joten korjaili palauttaessa otetta. Haastava treeni, mutta hienosti pikkukoira ratkaisi eteentulleet pulmat itse. Tyhjilläkään ei yrittänyt lähteä taaksepäin. Jes. Seuraavalla kerralla tarttee tehdä helppo treeni.

Varasin Hipsulle pari paimennustreeniä Somerolle toukokuussa. Tarttee taas aktivoitua silläkin saralla. Jos sitä kesällä jatkaisi taas treenejä edes joka toinen viikko, niin voisi vielä sitä perusradan suorittamista miettiä.

Kolmoset korkattu

Käytiin tänään kokeilemassa kolmosten ratoja ekaa kertaa. Tuloksilla ei juhlittu, mutta saatiin rutkasti hyvää kokemusta.

Ekalla agiradalla tuli kielto puomin jälkeiselle hypylle. Loppuradasta samanlainen kielto ennen välistävetoa, joten hyppäsi vikan esteen väärältä puolelta -> HYL.

Toinen rata oli hyppäri. Putken jälkeinen rima tuli alas huonon linjan takia, sen jälkeen hajosi oma ohjaus ja tultiin putkesta ohi ja loppuradasta myös väärä este kun en enää ohjannut. Eli HYL.

Vika rata oli vaikein. Olin myöhässä välistävedossa, joten koira valui seuraavalle hypylle väärältä puolen. Muuten meni ihan hyvin. HYL.

Kokonaisuutena olen kuitenkin tyytyväinen meidän ratoihin. Hit suoritti kaikki kepit, kontaktit ja kontakti-putki erottelut virheittä. Lisäksi se pystyi keskittymään, vaikka isäntä oli kisakatsomossa. Ei siis muuta kuin välistävedot ja hyppyjen kieputukset treeniin niin alkaa nollat olla aika lähellä.