Siis voi hyvänen aika mikä päivitysväli... Ehheh, vähän lipsahti. Blogin päivitys on kyllä käynyt monta kertaa mielessä, mutta en vain saanut itsestäni irti. Silloin kun olisi aikaa, ei jaksa konetta avata, ja muuten ei sitten sitä aikaa olekaan ollut. Mietin jo hetken, että muistanko enää edes salasanaa tänne. Kaiken kukkuraksi mitä kauemmin päivitystä venyttää, sitä vaikeampi se on tehdä... Mutta täällä me ollaan, hengissä, ja mukavasti ollaan treenattukin, vaikka ei me sitä muille olla kerrotukaan ;)
Yksittäisiä treenejä en ala tähän purkamaan, niitä on ollut tämän päivitysvälin aikana niin rutosti. Paimennuksessa ollaan päästy ulos treenailemaan ja edellisessä ratatreenissä tuli selväksi, että Hit ei osaa pitkän matkan hakuja. On sen verran kiinni ohjaajassa, ettei oikein irtoa ja sen seurauksena leikkaa. Lyhyet matkat teki ok. Viime torstaina käytiin iltatreenissä ja treenattiin niitä hakuja, tänään käytiin ratatreenissä ja nyt sai olla tyytyväinen koko rataan. Kyllä se sieltä kehittyy, tasaisen varmasti. Ratatreeni oli muutenkin tänään mukavan seesteinen, olisi pitänyt olla se videokamera mukana! Sunnuntaina Hit pääsee SPKYn kisoihin auttelemaan varikolle palautuksissa ja tolpalle. Sen kanssa on kiva mennä, kun ei sählää turhia. Eiköhän me siellä selvitä, ja samalla näkee itse kisatilanteen ihan livenä. Koitetaan päästä sitten jossain vaiheessa kesää itsekin kisailemaan, mutta haluan sille vielä varmuutta. Olisi muuten voinut jo noihin kisoihin sen ilmoittaa. Tässä on vain aika huonona juttuna tuleva muutto, muutan siis työkuvioiden vuoksi kesäksi Pieksämäelle joten treenaus käy melkolailla mahdottomaksi Somerolla vaikka viikonloput ollaankin täällä :( Noh josko me päästäisiin sillä seudulla johonkin treenaamaan. Syksyllä on sitten edessä muutto Lahteen.
Tokoa ollaan tehty tasaisen varmasti, tosin hieman harvemmin ehkä (noin 2 krt viikossa). Mutta tämä treenitahti onkin sopinut Hitille erinomaisen hyvin. Se toimii paljon paremmin tällä kuin päivittäisellä tahkoamisella. Ted nyt vaan humppaa ja hubailee ihan muuten vaan treeneissä mukana, mutta Hit on itseasiassa edistynyt. Välillä alkoi jo epätoivo nostaa päätään, mutta maltillisesti kun ollaan vain treenattu niin onhan ne liikkeet sieltä alkaneet tulla. Ruutu sujuu jo aika kivasti, useimmiten löytää ihan hyvin sinne ja paikka on juuri sopiva. Tällä hetkellä heitän sille palkan kun pysäytän oikeaan kohtaan. Vielä tarvitsee häiriötreeniä yms tehdä, mutta pääasia että edistytään. Tunnari alkaa olla jo aika pro. Epävarmuus on selvästi vähentynyt ja olen itse miettinyt asioita ja omaa käytöstä treeneissä (kiitos kuuluu Susanna Korrin koulutukselle, josta lisää myöhemmin tekstissä). Hit on selvästi tajunnut jutun idean, työskentelee nopeasti mutta varmasti. Olen vielä jäänyt kapuloiden lähelle ja pyytänyt koiran kauempaa, jolloin se ei turhaan kiirehdi palautuksen kanssa. Mutta virhettä, sitä ei ole tullut pitkään aikaan. Kaukokäskyjen kanssa mennään aika vaihtelevasti. Tekniikka on periaatteessa kunnossa, matka on nyt noin 5m jota pitäisi hiljaksiin pidentää. Suurin virhe kaukokäskyissä on se, että suorittaa välillä väärän vaihdon. Pääasia kuitenkin, että tekee. Mitään jumittamista ei ole esiintynyt nyt vaan ihan tällaisia huolimattomuusvirheitä. Eteenpäin ne kaukotkin kuitenkin ovat menneet. Jos tekee väärän vaihdon, en noteeraa, vaan otan vain uusiksi ja oikeasta tulee palkka. Luoksetulon maahanmenoon ollaan saatu vauhtia ja metallinouto on hyvä, seuruusta istumiseen ollaan myös tehty lisää nopeutta käsimerkillä auttamalla. Vain varmuutta ja pientä viilausta lisää, niin mennään hyvin mielin kokeeseen. Treenit ovat tuntuneet poikkeuksetta sujuvilta ja meillä on ollut tosi hauskaa, omalla asennemuutoksella on varmasti ollut vaikutusta tähän. Kiirettä kisaamaan ei ole ja pitää lukea koiraa. Mä en halua tehdä huonolla ilmeellä mitään, kun en halua että se kokeessakaan näyttää sellaiselta.
Hakua ollaan päästy treenailemaan yllättävän aktiivisesti. Talvitauon jälkeinen eka treeni meni persiilleen, mutta sen jälkeen homma lähti rullaamaan. Hit treenaa nyt L- pistoja suorien ohella ja umpipiilo oli myös viime treenissä, ei ongelmaa. On toiminut tosi kivasti. Ilmaisua ei vieläkään ole metsässä, joten se täytyy nyt tämän kesän aikana rakentaa. Haku on se laji, jota voisi ekana ehkä kisata. Täytyy nyt katsoa miten tuo muutto vaikuttaa kuvioihin, että koska sitten koira on siinä kunnossa. Tottiksessa oikeastaan se metrinen este on eniten kesken.
Agilityssä käytiin maaliskuun lopulla epiksissä, kun oma seura järkkäsi. Ekassa radassa oli vain hyppyjä ja putkia ja minä tollo ohjasin koiraa aivan kummallisesti. Unohdin katsoa koiraa jne. Otin uusinnan siltä radalta ja keräsin itseni, sittenhän koira meni juuri kuten pyysin. Harmillinen virhe tuli hypyn jälkeiseltä putkeen menosta, kun ekalla kierroksella olin valssannut siinä kohtaa ja nyt vain heitin koiran putkeen, ja se kääntyikin putken suulla mun perään. Aika oli kuitenkin jotain -16s eli hyvin meni. Ykkösen rata tehtiin myös, siinä taisi tulla kepeiltä yksi virhe kun en antanut koiralle aloitukseen tarpeeksi tilaa ja hylky keppien jälkeiseltä putkelta, kun otti väärän pään. Mun olisi pitänyt mennä toiselta puolelta keppejä. Loppurata taisi mennä ihan hyvin ja teki kontaktit! Treeneissä ollaan tehty ihan perusjuttuja, niitä keppejä ja kontakteja... Keinu on eniten kesken ja sitä oltiin viimeksi eilen treenailemassa. Hittiä vähän jännittää se. On agi ihan mukava laji, mutta tuskin me tullaan koskaan agissa kovin tavoitteellisesti kisaamaan. Kunhan nyt kokeillaan mihin rahkeet ja kiinnostus sitten riittää.
Käytiin tosiaan Susanna Korrin tottiskoulutuksessa ja saatiin sieltä hirmu hyviä vinkkejä, voin kyllä lämpimästi suositella. Paljon ajateltavaa sai jo muiden koirakkojen katsomisesta. Hitin kohdalla katsottiin seuraamista ja tunnetilaa. Se onkin ollut meidän kuukauden treenitavoitteista ykkössijalla. Oikea tunnetila. Voiko tärkeämpää asiaa ollakaan. Seuraamista halusin käydä läpi, koska Hit kisoissa ei ole ihan rehellisesti ollut mukana, vaan ottaa painetta ja pälyilee silloin kontaktin kanssa. Ihan kivalta se numerojen perusteella on näyttänyt, mutta se ei ole tuntunut siltä mitä treeneissä. Vikaa löytyi ainakin omasta kävelytyylistä käännöksissä, olen jyrännyt koiraa huomaamattani ja nyt sain siihen hyvät vinkit kuinka asian korjaan. Koira oli heti rehellisemmin mukana, ehkä sitä on vain ahdistanut mun kävelytyyli? Herkkis kun on. Ja sitten siihen oikeaan tunnetilaan virittämisen vinkit otin myös onkeeni ja sitä ollaan nyt tehty joka treenin alussa. Kyllä koira aktivoituu ;) On kyllä niin kupliva olo odotella seuraavaa kisaa, kun on sellainen tunne että huippusuorituksia tässä rakennetaan. Ei tosiaankaan ole mitään hajua milloin kisataan seuraavan kerran, veikkaan voivoi- tokoa kesän aikana.
Mutta eihän se pelkän koiran oikea tunnetila riitä, ohjaajan psyykkaus on vähintään yhtä tärkeää... Kävin Vappu Alatalon luennolla ja sieltäkin sai paljon ajateltavaa. Tuli ihan tosissaan mietittyä omaa jännittämistä ja kyllähän minäkin jännitän ja minulla on liian korkea viretila kokeissa, joka varmasti vaikuttaa koiraan. Mielikuvaharjoittelua olen tehnyt jo perustreeniin ja hommahan toimii! Siksi varmaan tokoihin on löytynytkin tämä onnistuneiden treenien putki. Olin kyllä oivaltanut jotain jo ennen luentoakin, mm. tulostavoitteellisuuden unohtamisen ja siksi me ei ollakaan nyt väkisin kisattu. Haluan koiran olevan valmis ja varma kun kisaan mennään. Suurimpana vinkkinä kuitenkin itselleni oli: hengitystekniikan opettelu, negatiivisten ajatusten muuttaminen positiivisiksi, ei ole pakkoa onnistua vaan pitää keskittyä tekemiseen sillä hetkellä, opettele rentoutumaan kisoihin mennessä. Lisäksi koetta edeltävänä viikkona täytyy tehdä treenejä, joissa ei tule epäonnistumisia. Tästä luennosta tuli sellainen positiivisen ajattelun henki treeneihin.
Noin muuten me ollaan vaan kovasti yritetty kohottaa omaa ja koirien kuntoa :) Tedikin on päässyt mukaan juoksemaan, ei ole nivelvaivoja ollut. Pyörällä en ole Tediä juoksuttanut ja en aiokaan, mutta itse juoksen vähän hitaampaa niin se pystyy hyvin siinä vauhdissa olemaan mukana. Rakennellaan lisää peruskuntoa molemmille koirille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti