BH Indi missikisoissa

Niin paljon on ollut tapahtumaa, mutta blogi on jäänyt päivittämättä, tunnin kirjoitussessio on tuntunut ylivoimaiselta.

Tottiksessa treenattiin tunnetilaa ja unohdettiin BH kokeen alla oikeastaan kaikki muu tokoilu. Eihän meidän pitänyt edes tänä vuonna BH -koetta suorittaa, mutta koira nyt oli aika valmis, niin ajattelin, että turha sitä kai säästelemäänkään, käydään tekemässä alta pois.

BH -koe suoritettiin 13.8 Kouvolassa, tuomarina Tiina Puustinen. Indi meni ekana paikallaoloon. Ilmoittautumisessa ja paikkikseen viedessä tuntui tosi hyvältä; aktiiviselta ja rennolta. Paikallaolossa ei mitään moittimista, nopea maahanmeno ja sivulle nousu, siitä erinomainen. Talven aikana työstetään vielä hieman kontaktia ohjaajaan, että ei katsoisi suorittavaa koiraa missään välissä.

Kytkettynä seuraaminen meni ihan ok, toinen vasemman täyskäännös ei hyvä, teki vanhan virheen eli istahti käännöksessä. Henkilöryhmässä ei huomautettavaa, paitsi ei ekalla pysähdyksellä istunut. Korjasin tilanteen kiertämällä yhden henkilön ja sillä istui, ei tarvittu lisäkäskyjä. Vapaana seuraaminen meni muuten myös ihan ok, paitsi vasemman täyskäännöksissä sama virhe kuin kytkettynä seuraamisessa. Pientä viilattavaa siis vielä, yleensähän noi täykkärit on meillä tosi näyttäviä. Talvella jatketaan kaavion opettelua ja ylläpidetään oikeaa fiilistä ja virettä noiden teknisten viilausten lisäksi. Seuraamisista kuitenkin molemmista erinomainen.

Liikkeestä istumaan jättö oli hyvä, kerran katsoi oikealle. Makuulle jätön teki tapansa mukaan salamana, siinä ei vilkuilua, kävelin tietoisesti vähän ylipitkän matkan. Nopea luoksetulo, ihan hieman vino edessä, nopea sivulle siirtymä. Näistä erinomainen. Kiitosta sateli omasta ohjaamisesta ja meitä käytettiin esimerkkinä siitä, millaiselta kilpailusuorituksen ja -ohjaamisen kuuluu näyttää. Heh. Ja mainintana myös päivän paras tottis, vaikka BH - koe ei olekaan mikään kilpailu. Kyllä tuollaiset kommentit mieltä lämmittää, vaikka itse ei ajattele, että oltaisiin vielä lähimainkaan sillä tasolla, miltä minun perfektionistinen näkemykseni edellyttää. Mutta olin ihan tyytyväinen koiraan ja itsekin olen selvästi kehittynyt ohjaajana kilpailusuoritusten osalta.

Kaupunkiosuudessa ei mitään kummallista ollut. Niinpä Indi saa jatkossa käyttää nimensä edessä tunnusta BH.

Tokotauko jatkui vielä noin viikon-pari BH kokeen jälkeen, kun oli niin paljon menoja ja muita treenejä. Nyt ollaan taas palattu treenien pariin. Ruututreeni oli aika kamalaa, kysyin viisaammilta neuvoja mitä ihmettä tekisin, kun tuntui, etten millään saanut koiraa hoksaamaan ruudun ideaa ihan täysin. Näyttämällä ei toiminut, ja kosketusalustakin aiheutti lopulta nuuskimista ja hidastelua varsinkin sellaisella pohjalla, jossa alusta ei heti hyppää silmään. Päädyin lopulta siihen, että treenataan oikeaan kohtaan menemistä eri suunnista ihan läheltä. Jos menee väärään kohtaan, käyn korjaamassa joka kerta. Se vaikuttaisi nyt alkaneen tuottaa tulosta, toivottavasti sama suuntaus jatkuu ja saataisiin vihdoin tuo ruutu sellaiseksi, että voi sanoa sen oikeasti osaavan sen. Sain myös hyviä vinkkejä suuntaamiseen ja nyt saan koiran helpommin pois katsekontaktista. Merkin kierrot se on tehnyt, mutta toivoisin niihinkin vielä vauhtia lisää. Näitä varmaan pääsee purkamaan kun nuorten tokoringin treenit taas jatkuvat huomenna.

Nouto vaikuttaa ihan hyvältä, luovutuksen ote on parantunut tosi paljon. Siinä ei oikeastaan ole enää mitään valittamista. Kovassa vauhdissa palautusasento saattaa edessä olla hieman vino 650g kapulalla, joten sitä työstetään nyt. Kevyemmällä tokokapulalla menee hienosti koko noudon. Ohjatun noudon suuntia olen kokeillut pari kertaa, osasin arvata, että se tuskin tulee olemaan Indille vaikeaa. Se lukee niin tarkasti käsimerkit, että ei ole kertaakaan edes yrittänyt mennä väärään suuntaan. Tuo ruutu nyt melkein on eniten kesken tokon avoimen luokan liikkeistä. Katsotaan milloin sitten päästään taas kokeeseen.

Agilityssä on mennyt nyt oikein kivasti. Treenit tuntuu sujuvammilta ja pystytään treenaamaan rataa, vaikka panostetaan edelleenkin pätkien hiomiseen. Puomi-keinu erottelua täytyisi käydä tehotreenaamassa, samoin putki-A/ putki-puomi erottelut vaativat työstöä, onneksi niitä on melkein joka treeniradalla nyt ollutkin. Indi valitsee mieluummin putket kuin kontaktit.. Se irtoaa hyvin, reagoi hyvin rytmityksiin jne. Uskoisin, että ensi vuonna ollaan siinä pisteessä, että voi alkaa ottaa virallisia startteja alle. Kepeillä oli jossain treenissä ongelmia, mutta lihaskalvokäsittelyn jälkeen ongelmat katosivat ja kepit ovat nyt sujuneet hienosti. Vaikeimpiin sisäänmenokulmiin tarvitaan vielä työstöä.

Hakutreeneissä tulin lopulta siihen tulokseen, että ainakin osasyynä treenien takkuiluun oli sitten kuitenkin palkkauksen vaihtaminen ruokaan. Vaikka Indi on ahne, ruoka ei ollut sille riittävä hakupalkka. Ehdittiin tehdä noin 7 treeniä, kunnes koira alkoi tehdä sitä, että se ei lähtenyt pistoille. Laitoin sen ensin apujen käytön piikkiin, että meni epävarmaksi kun odotti niitä silloinkin kun niitä ei käytetty. Varmasti osittain johtui siitäkin, mutta suurin syy oli tuo palkkaus. Vaihdettiin takaisin palloon, ja muutamassa treenissä tilanne korjaantui huomattavasti. Edelleen tulee lähetyksiä, joissa se ei lähde ensimmäisellä käskyllä etsimään, tai irtoaa metrin päähän ja vasta seuraavalla käskyllä lähtee. Tätä nyt työstetään sillä, että kaikki ukot ovat valmiina ja pallo palkkana. Ajattelin loppusyksyn panostaa mieluummin pistojen laatuun kuin määrään, eli treenit pidetään lyhyinä. Edellispäivän treeneissä tuli kolme hyvää pistoa, ja yksi huono eli teki tuon pysähdyksen (kakkospistolla). Pyysin takaisin vierelle ja lähetin uudestaan, kun en halua sitä siihenkään opettaa, että aina lähetyksen jälkeen tulee lisäkäsky jos ei heti lähde. Myös ilmaisu tuolla pistolla oli aivan paska, ei irronnut haukkua, vain pöhinää. Se oli ihmetellyt täysin maantasossa peitteen alla kokonaan piilossa ollutta ukkoa, eli epävarmuuden vuoksi ei ilmaissut. Kolmospistolle sitten varasti. Maalimieskäytöskään ei ole hyvää nyt, vaan se on levoton ja tökkii, siksi ruokapalkka olisi ollut parempi, mutta sitä ei näköjään voi käyttää. Tätä vähän pohdittiin treenikavereiden kanssa, että miten sitä nyt voisi purkaa. Hetkellisesti kävi mielessä kun sitä kakkospiston 'ilmaisua' kuuntelin, että ei helvetti, antaa olla koko paska laji. Mitään ei osata ja vie kaiken ajankin. No ne ajatukset selätin saman tien, mutta ärsyttää tuollainen takkuilu. Nyt aletaan sitten rakentaa sitä maalimieskäytöstä uudelleen ilmaisutreeneissä, samoin kuin ilmaisuja itsessään pitää saada paremmaksi. Musta tuntuu, että se ei edes usko maalimiesten kieltoja, ja osittain se naaman tökkiminen on sitä sen mielistelyä, mutta hyvä että muillakin ryhmässä on ilmaisutreeneille tarvetta, niin pääsen itse näkemään ja puuttumaan siihen mitä siellä piiloilla oikein tapahtuu. Sillä on myös ollut vapaa asento ilmaistessa haukun laadun takia, ja päätin siihenkin tulevan muutoksen, jatkossa on pysyttävä makuulla, että jää se härvääminen ja piilon ympärillä kiertelyt ja hyppimiset pois. Testasin kotona, eikä se tuottanut haukun laatuun mitään ongelmaa... Tätä työstetään ilmaisutreeneissä erikseen. Ilmaisuthan on muutenkin pidetty vielä lyhyinä, mutta talven aikana pitää saada niihin varmuus ja kesto rakennettua.

Seuraavassa treenissä oli ajatus, että tehdään muistikuva ukkojen lähtemisestä alueelle, viedään koira pois, ja otetaan pienen tauon jälkeen valmiille ukoille, suorapalkkauksella.. Lauantaina on ilmaisutreeni kentällä ja sunnuntaina pitkästa aikaa eri porukalla (huipputyyppien) hakutreeni. Pitää vähän pureskella näitä ongelmia siellä, kun kaikki ovat kokeneita harrastajia niin vois tulla jotain toisenlaisiakin ideoita ja ajatuksia.

Paimennustreeneissä ollaan käyty aktiivisesti ja kisatalkoitakin on ollut. Paraisten kisoissa oltiin lähtövarikolla ja tolpalla. Se oli tosi hyvää kokemusta koiralle, Indi sai selvästi varmuutta tulla uhkaavia eläimiä kohti ja oppi sen, että suhinasta saa käyttää enemmän voimaa jos eläin ei liiku muuten. Treeneissä hakukaaret ovat pääsääntöisesti auenneet, nyt treenataan nostossa ja tuonnissa kuuntelua ja se on kyllä vaikeeta... Sillä on niin vahva tahto tasapainottaa lauma itse. Pillikäskyt ovat myös työn alla. Eilen käytiin Kotikoskella treenaamassa ensimmäistä kertaa. Indi jätti ekat hakukaaret vajaaksi, ja sain neuvoja millä saan sen menemään tasapainosta mieluummin yli oman liikkeen avulla. Lisäksi katsottiin sisäflänkkejä, sain neuvoja miten pystyn treenaamaan koiran etäisyyttä lampaisiin. Toisella kierroksella hakukaari oli tosi hyvä. Poispäinajoa pitäisi tehdä paljon pellon päästä päähän ilman flänkkikäskyjä, ja käyttää flänkkikäskyjä siinä ainoastaan kunnon käännöksiin. Muutenkin mun kannattaa enemmän auttaa koiraa esimerkiksi suuntien kanssa, ei tarvitse kuin hieman esim. kallistaa vartaloa niissä tilanteissa ja omalla sijainnilla voi tehdä paljon. Ihan hyvä treeni siis ja koira kuunteli tosi hyvin suuntakäskyjä nyt. Indi on ilmoitettu nuorten mestaruuskisoihin, menee syteen tai saveen. Ainakin saadaan kokemusta, ja tuo nyt on ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun pystyy nuorten ikäsarjaan osallistumaan noissa karkeloissa.

Summa summarum, arki on nyt treenien osalta niin kiireistä, että tuntuu, että ei ehditä edes tokoilemaan niin paljon kuin haluttaisiin. Varmaan marraskuu vielä treenataan täysipainoisesti ja sitten pidetään treenitaukoa, paimennuksesta ainakin pari kuukautta, yritän siihen samaan taukoon laittaa myös ainakin kuukauden tauon hakuun ja agilityyn. Reilu pari viikkoa joulukuussa olemme matkoillakin, silloin ei mitään treenata niin siitä olisi hyvä aloittaa tauko.

Missikisoissakin käytiin. Tein taustatutkimusta koiranetistä ja sen perusteella ajattelin, että uskallan kyseiselle tuomarille viedä, vaikka olikin suomalainen. Se laatuarvostelu siis saatiin, mitä odotinkin. En viitsinyt ihan randomisti kelle vaan viedä, halusin nähdä koiranetistä millainen arvostelulinja tuomarilla on, ja se tieto on saatavilla vain niistä tuomareista, jotka ovat ennenkin Suomessa arvostelleet. Indi oli käyttöluokan ainoa narttu. Tuomari Pirjo Aaltonen antoi seuraavan arvostelun:

Selvän sukupuolileiman omaava narttu. Oikeat mittasuhteet ja luuston vahvuus, kapealinjainen pää, kapea kuono. Hieman epäsymmetriset korvat, voimakkaammin kulmautunut takaa kuin edestä. Hyvä runko. Liikkuu takakorkeasti, turhan jyrkkä lantio, sivuliikkeessä taka-askel jää lyhyeksi. Ahtaat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. KÄY H.

Liikkeet eivät päässeet oikeuksiinsa ja kun kotona käytiin fillarilenkillä, niin aika kauan kesti lämmetä normaaliraville, oletettavasti takapäässä on edelleen kalvokireyksiä (seuraava käsittelyaika on jo varattu). Tosin paimentavalle koiralle nyt on aika luontaistakin liikkua ravissa matalana mitä tuohon takakorkeaan liikkumistapaan tulee... Pääasia, että ei tartte enää näyttelyihin mennä, ei jää valionarvot siitä kiinni. Ravatkoon ne näyttelyissä meidänkin edestä, jotka ei koiranetin perusteella muuta harrastakaan kuin kehissä pyörimistä. ;)

Hitin kanssa ollaan lähinnä ylläpidetty tottista, esteitä ei olla treenattu. Muistutellaan ne sitten, jos joskus vielä päästään kokeeseen. Pääsääntöisesti Hitin jäljestys on mennyt ihan hyvin, ruokaa on jäljellä pätkittäin. Nyt seuraavana pitäisi jatkaa esineilmaisujen parissa, kunhan vain saisin välineet ja aikaa paloitella takapihalla lojuvat kepit jälkikepeiksi niin päästäisiin piilottelemaan niitä metsään. Esineruutuakin pitäisi taas päästä treenaamaan, kun vaan ehtii.

Tedillekin kuuluu hyvää. Trocoxil -lääkitys toimii hyvin, kankeutta tai liikkumisen haluttomuutta ei ole ollut. Eilen annoin kolmannen lääkkeen ja kuukauden päästä saa neljännen. Yksi pilleri kerran kuussa ei ole kovin paha kun se kerran toimii noin hyvin, toistaiseksi.