Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paimennus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Paimennus. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. syyskuuta 2017

BH Indi missikisoissa

Niin paljon on ollut tapahtumaa, mutta blogi on jäänyt päivittämättä, tunnin kirjoitussessio on tuntunut ylivoimaiselta.


Tottiksessa treenattiin tunnetilaa ja unohdettiin BH kokeen alla oikeastaan kaikki muu tokoilu. Eihän meidän pitänyt edes tänä vuonna BH -koetta suorittaa, mutta koira nyt oli aika valmis, niin ajattelin, että turha sitä kai säästelemäänkään, käydään tekemässä alta pois.


BH -koe suoritettiin 13.8 Kouvolassa, tuomarina Tiina Puustinen. Indi meni ekana paikallaoloon. Ilmoittautumisessa ja paikkikseen viedessä tuntui tosi hyvältä; aktiiviselta ja rennolta. Paikallaolossa ei mitään moittimista, nopea maahanmeno ja sivulle nousu, siitä erinomainen. Talven aikana työstetään vielä hieman kontaktia ohjaajaan, että ei katsoisi suorittavaa koiraa missään välissä.


Kytkettynä seuraaminen meni ihan ok, toinen vasemman täyskäännös ei hyvä, teki vanhan virheen eli istahti käännöksessä. Henkilöryhmässä ei huomautettavaa, paitsi ei ekalla pysähdyksellä istunut. Korjasin tilanteen kiertämällä yhden henkilön ja sillä istui, ei tarvittu lisäkäskyjä. Vapaana seuraaminen meni muuten myös ihan ok, paitsi vasemman täyskäännöksissä sama virhe kuin kytkettynä seuraamisessa. Pientä viilattavaa siis vielä, yleensähän noi täykkärit on meillä tosi näyttäviä. Talvella jatketaan kaavion opettelua ja ylläpidetään oikeaa fiilistä ja virettä noiden teknisten viilausten lisäksi. Seuraamisista kuitenkin molemmista erinomainen.


Liikkeestä istumaan jättö oli hyvä, kerran katsoi oikealle. Makuulle jätön teki tapansa mukaan salamana, siinä ei vilkuilua, kävelin tietoisesti vähän ylipitkän matkan. Nopea luoksetulo, ihan hieman vino edessä, nopea sivulle siirtymä. Näistä erinomainen. Kiitosta sateli omasta ohjaamisesta ja meitä käytettiin esimerkkinä siitä, millaiselta kilpailusuorituksen ja -ohjaamisen kuuluu näyttää. Heh. Ja mainintana myös päivän paras tottis, vaikka BH - koe ei olekaan mikään kilpailu. Kyllä tuollaiset kommentit mieltä lämmittää, vaikka itse ei ajattele, että oltaisiin vielä lähimainkaan sillä tasolla, miltä minun perfektionistinen näkemykseni edellyttää. Mutta olin ihan tyytyväinen koiraan ja itsekin olen selvästi kehittynyt ohjaajana kilpailusuoritusten osalta.


Kaupunkiosuudessa ei mitään kummallista ollut. Niinpä Indi saa jatkossa käyttää nimensä edessä tunnusta BH.


Tokotauko jatkui vielä noin viikon-pari BH kokeen jälkeen, kun oli niin paljon menoja ja muita treenejä. Nyt ollaan taas palattu treenien pariin. Ruututreeni oli aika kamalaa, kysyin viisaammilta neuvoja mitä ihmettä tekisin, kun tuntui, etten millään saanut koiraa hoksaamaan ruudun ideaa ihan täysin. Näyttämällä ei toiminut, ja kosketusalustakin aiheutti lopulta nuuskimista ja hidastelua varsinkin sellaisella pohjalla, jossa alusta ei heti hyppää silmään. Päädyin lopulta siihen, että treenataan oikeaan kohtaan menemistä eri suunnista ihan läheltä. Jos menee väärään kohtaan, käyn korjaamassa joka kerta. Se vaikuttaisi nyt alkaneen tuottaa tulosta, toivottavasti sama suuntaus jatkuu ja saataisiin vihdoin tuo ruutu sellaiseksi, että voi sanoa sen oikeasti osaavan sen. Sain myös hyviä vinkkejä suuntaamiseen ja nyt saan koiran helpommin pois katsekontaktista. Merkin kierrot se on tehnyt, mutta toivoisin niihinkin vielä vauhtia lisää. Näitä varmaan pääsee purkamaan kun nuorten tokoringin treenit taas jatkuvat huomenna.


Nouto vaikuttaa ihan hyvältä, luovutuksen ote on parantunut tosi paljon. Siinä ei oikeastaan ole enää mitään valittamista. Kovassa vauhdissa palautusasento saattaa edessä olla hieman vino 650g kapulalla, joten sitä työstetään nyt. Kevyemmällä tokokapulalla menee hienosti koko noudon. Ohjatun noudon suuntia olen kokeillut pari kertaa, osasin arvata, että se tuskin tulee olemaan Indille vaikeaa. Se lukee niin tarkasti käsimerkit, että ei ole kertaakaan edes yrittänyt mennä väärään suuntaan. Tuo ruutu nyt melkein on eniten kesken tokon avoimen luokan liikkeistä. Katsotaan milloin sitten päästään taas kokeeseen.


Agilityssä on mennyt nyt oikein kivasti. Treenit tuntuu sujuvammilta ja pystytään treenaamaan rataa, vaikka panostetaan edelleenkin pätkien hiomiseen. Puomi-keinu erottelua täytyisi käydä tehotreenaamassa, samoin putki-A/ putki-puomi erottelut vaativat työstöä, onneksi niitä on melkein joka treeniradalla nyt ollutkin. Indi valitsee mieluummin putket kuin kontaktit.. Se irtoaa hyvin, reagoi hyvin rytmityksiin jne. Uskoisin, että ensi vuonna ollaan siinä pisteessä, että voi alkaa ottaa virallisia startteja alle. Kepeillä oli jossain treenissä ongelmia, mutta lihaskalvokäsittelyn jälkeen ongelmat katosivat ja kepit ovat nyt sujuneet hienosti. Vaikeimpiin sisäänmenokulmiin tarvitaan vielä työstöä.


Hakutreeneissä tulin lopulta siihen tulokseen, että ainakin osasyynä treenien takkuiluun oli sitten kuitenkin palkkauksen vaihtaminen ruokaan. Vaikka Indi on ahne, ruoka ei ollut sille riittävä hakupalkka. Ehdittiin tehdä noin 7 treeniä, kunnes koira alkoi tehdä sitä, että se ei lähtenyt pistoille. Laitoin sen ensin apujen käytön piikkiin, että meni epävarmaksi kun odotti niitä silloinkin kun niitä ei käytetty. Varmasti osittain johtui siitäkin, mutta suurin syy oli tuo palkkaus. Vaihdettiin takaisin palloon, ja muutamassa treenissä tilanne korjaantui huomattavasti. Edelleen tulee lähetyksiä, joissa se ei lähde ensimmäisellä käskyllä etsimään, tai irtoaa metrin päähän ja vasta seuraavalla käskyllä lähtee. Tätä nyt työstetään sillä, että kaikki ukot ovat valmiina ja pallo palkkana. Ajattelin loppusyksyn panostaa mieluummin pistojen laatuun kuin määrään, eli treenit pidetään lyhyinä. Edellispäivän treeneissä tuli kolme hyvää pistoa, ja yksi huono eli teki tuon pysähdyksen (kakkospistolla). Pyysin takaisin vierelle ja lähetin uudestaan, kun en halua sitä siihenkään opettaa, että aina lähetyksen jälkeen tulee lisäkäsky jos ei heti lähde. Myös ilmaisu tuolla pistolla oli aivan paska, ei irronnut haukkua, vain pöhinää. Se oli ihmetellyt täysin maantasossa peitteen alla kokonaan piilossa ollutta ukkoa, eli epävarmuuden vuoksi ei ilmaissut. Kolmospistolle sitten varasti. Maalimieskäytöskään ei ole hyvää nyt, vaan se on levoton ja tökkii, siksi ruokapalkka olisi ollut parempi, mutta sitä ei näköjään voi käyttää. Tätä vähän pohdittiin treenikavereiden kanssa, että miten sitä nyt voisi purkaa. Hetkellisesti kävi mielessä kun sitä kakkospiston 'ilmaisua' kuuntelin, että ei helvetti, antaa olla koko paska laji. Mitään ei osata ja vie kaiken ajankin. No ne ajatukset selätin saman tien, mutta ärsyttää tuollainen takkuilu. Nyt aletaan sitten rakentaa sitä maalimieskäytöstä uudelleen ilmaisutreeneissä, samoin kuin ilmaisuja itsessään pitää saada paremmaksi. Musta tuntuu, että se ei edes usko maalimiesten kieltoja, ja osittain se naaman tökkiminen on sitä sen mielistelyä, mutta hyvä että muillakin ryhmässä on ilmaisutreeneille tarvetta, niin pääsen itse näkemään ja puuttumaan siihen mitä siellä piiloilla oikein tapahtuu. Sillä on myös ollut vapaa asento ilmaistessa haukun laadun takia, ja päätin siihenkin tulevan muutoksen, jatkossa on pysyttävä makuulla, että jää se härvääminen ja piilon ympärillä kiertelyt ja hyppimiset pois. Testasin kotona, eikä se tuottanut haukun laatuun mitään ongelmaa... Tätä työstetään ilmaisutreeneissä erikseen. Ilmaisuthan on muutenkin pidetty vielä lyhyinä, mutta talven aikana pitää saada niihin varmuus ja kesto rakennettua.

Seuraavassa treenissä oli ajatus, että tehdään muistikuva ukkojen lähtemisestä alueelle, viedään koira pois, ja otetaan pienen tauon jälkeen valmiille ukoille, suorapalkkauksella.. Lauantaina on ilmaisutreeni kentällä ja sunnuntaina pitkästa aikaa eri porukalla (huipputyyppien) hakutreeni. Pitää vähän pureskella näitä ongelmia siellä, kun kaikki ovat kokeneita harrastajia niin vois tulla jotain toisenlaisiakin ideoita ja ajatuksia.


Paimennustreeneissä ollaan käyty aktiivisesti ja kisatalkoitakin on ollut. Paraisten kisoissa oltiin lähtövarikolla ja tolpalla. Se oli tosi hyvää kokemusta koiralle, Indi sai selvästi varmuutta tulla uhkaavia eläimiä kohti ja oppi sen, että suhinasta saa käyttää enemmän voimaa jos eläin ei liiku muuten. Treeneissä hakukaaret ovat pääsääntöisesti auenneet, nyt treenataan nostossa ja tuonnissa kuuntelua ja se on kyllä vaikeeta... Sillä on niin vahva tahto tasapainottaa lauma itse. Pillikäskyt ovat myös työn alla. Eilen käytiin Kotikoskella treenaamassa ensimmäistä kertaa. Indi jätti ekat hakukaaret vajaaksi, ja sain neuvoja millä saan sen menemään tasapainosta mieluummin yli oman liikkeen avulla. Lisäksi katsottiin sisäflänkkejä, sain neuvoja miten pystyn treenaamaan koiran etäisyyttä lampaisiin. Toisella kierroksella hakukaari oli tosi hyvä. Poispäinajoa pitäisi tehdä paljon pellon päästä päähän ilman flänkkikäskyjä, ja käyttää flänkkikäskyjä siinä ainoastaan kunnon käännöksiin. Muutenkin mun kannattaa enemmän auttaa koiraa esimerkiksi suuntien kanssa, ei tarvitse kuin hieman esim. kallistaa vartaloa niissä tilanteissa ja omalla sijainnilla voi tehdä paljon. Ihan hyvä treeni siis ja koira kuunteli tosi hyvin suuntakäskyjä nyt. Indi on ilmoitettu nuorten mestaruuskisoihin, menee syteen tai saveen. Ainakin saadaan kokemusta, ja tuo nyt on ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun pystyy nuorten ikäsarjaan osallistumaan noissa karkeloissa.

Summa summarum, arki on nyt treenien osalta niin kiireistä, että tuntuu, että ei ehditä edes tokoilemaan niin paljon kuin haluttaisiin. Varmaan marraskuu vielä treenataan täysipainoisesti ja sitten pidetään treenitaukoa, paimennuksesta ainakin pari kuukautta, yritän siihen samaan taukoon laittaa myös ainakin kuukauden tauon hakuun ja agilityyn. Reilu pari viikkoa joulukuussa olemme matkoillakin, silloin ei mitään treenata niin siitä olisi hyvä aloittaa tauko.



Missikisoissakin käytiin. Tein taustatutkimusta koiranetistä ja sen perusteella ajattelin, että uskallan kyseiselle tuomarille viedä, vaikka olikin suomalainen. Se laatuarvostelu siis saatiin, mitä odotinkin. En viitsinyt ihan randomisti kelle vaan viedä, halusin nähdä koiranetistä millainen arvostelulinja tuomarilla on, ja se tieto on saatavilla vain niistä tuomareista, jotka ovat ennenkin Suomessa arvostelleet. Indi oli käyttöluokan ainoa narttu. Tuomari Pirjo Aaltonen antoi seuraavan arvostelun:

Selvän sukupuolileiman omaava narttu. Oikeat mittasuhteet ja luuston vahvuus, kapealinjainen pää, kapea kuono. Hieman epäsymmetriset korvat, voimakkaammin kulmautunut takaa kuin edestä. Hyvä runko. Liikkuu takakorkeasti, turhan jyrkkä lantio, sivuliikkeessä taka-askel jää lyhyeksi. Ahtaat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. KÄY H.


Liikkeet eivät päässeet oikeuksiinsa ja kun kotona käytiin fillarilenkillä, niin aika kauan kesti lämmetä normaaliraville, oletettavasti takapäässä on edelleen kalvokireyksiä (seuraava käsittelyaika on jo varattu). Tosin paimentavalle koiralle nyt on aika luontaistakin liikkua ravissa matalana mitä tuohon takakorkeaan liikkumistapaan tulee... Pääasia, että ei tartte enää näyttelyihin mennä, ei jää valionarvot siitä kiinni. Ravatkoon ne näyttelyissä meidänkin edestä, jotka ei koiranetin perusteella muuta harrastakaan kuin kehissä pyörimistä. ;)


Hitin kanssa ollaan lähinnä ylläpidetty tottista, esteitä ei olla treenattu. Muistutellaan ne sitten, jos joskus vielä päästään kokeeseen. Pääsääntöisesti Hitin jäljestys on mennyt ihan hyvin, ruokaa on jäljellä pätkittäin. Nyt seuraavana pitäisi jatkaa esineilmaisujen parissa, kunhan vain saisin välineet ja aikaa paloitella takapihalla lojuvat kepit jälkikepeiksi niin päästäisiin piilottelemaan niitä metsään. Esineruutuakin pitäisi taas päästä treenaamaan, kun vaan ehtii.


Tedillekin kuuluu hyvää. Trocoxil -lääkitys toimii hyvin, kankeutta tai liikkumisen haluttomuutta ei ole ollut. Eilen annoin kolmannen lääkkeen ja kuukauden päästä saa neljännen. Yksi pilleri kerran kuussa ei ole kovin paha kun se kerran toimii noin hyvin, toistaiseksi.

maanantai 1. toukokuuta 2017

PPR1 PAIM1 Indi

Vappukisa koitti. Ajattelin etukäteen, että olen tyytyväinen jos saadaan rata ajettua loppuun, Indillähän on vasta ihan muutamia ulkotreenejä ja hakukaaritreenejä alla. Pisteitä tulikin siihen nähden aika kivasti.

Hakukaarelle lähetin vasemmalle, koska se on ollut Indin vahvempi puoli. Lähti hyvin, mutta jätti kaaren loppupään kesken ja juurtui maahan omin luvin, ei meinannut millään lähteä liikkeelle kun huutelin jatkamaan kaarta loppuun asti. Kun lopulta lähti, niin meni ihan hyvin lauman taakse. Tässä oli vähän tuuriakin matkassa, kun lampaat pysyivät paikallaan, vaikka niillä oli veto oikealle. Ei totellut kovin hyvin vasemman käskyä ja siksi ohjaajalle kuljetuksessa oli pois linjalta. Tolpan kierto meni hyvin. Pisteitä hakukaaresta 12, nosto 5, kuljetus ohjaajalle 12 eli hakupisteet yhteensä 29. Poispäinajo oli yhtä taistelua, lauma hieman hajosi joten oli pakko lähettää koiraa flänkille vedon puolelle ja koko poispäinajo meni sitten ihan kiemurteluksi kun Indin flänkeissä on hieman vauhtia... Saatiin lampaat kuitenkin portin läpi ja siitä vaihdoin peruskuljetukselle, häkityksessä ja häkistä pois otossa ei myöskään ollut ongelmia. Näistä tuli pisteitä seuraavasti: poispäinajo 1, kuljetus 20, häkitys 10, häkistä ulosajo 10. Yhteensä 70p eli PPR1 ja PAIM1.

Vaikeuksista huolimatta rata saatiin ajettua loppuun, eli tavoite toteutui. Bonarina tuli vielä tuloksetkin. Tästä nyt on ihan hyvä jatkaa kautta, hirveästi lisää perusduunia, kuuntelutreeniä ja pillikäskyt käyttöön. Nuorihan se vielä on, täytti viime viikolla 2v :) Nyt kehtaa alkaa katselemaan sitä pakko-H näyttelyäkin kun pääsee käyttöluokkaan.

Agilityssä alkaa ensi viikolla ulkotreenit. Talvikausi päätettiin epävirallisilla seuranmestaruuksilla ja menin Indin kanssa supermölliluokkaan, jossa oli vain putkia ja hyppyjä, kun osa esteistä on vielä kesken. Ihanneaika oli 40 sekuntia ja Indi paineli radan 10,46 sekunnissa. Voitettiin. Siitä tulee kyllä nopea. Edistystä on tapahtunut, koska ollaan saatu jo muutamissa treeneissä rata loppuun, pätkissä.



Tokorintamalle ei kuulu juuri mitään uutta. Kovasti treenaillaan, syksyllä olis tarkoitus mennä kisoihin. Hakutreenit on menneet vaihtelevalla menestyksellä, yksi treeni oli tuossa välissä kun haukku ei oikein tahtonut irrota, mutta nyt on taas ollut pari treeniä tosi hyvä, joten en huolestu siitä. Varasin luustokuvausajankin, seuraavat vapaat ajat olivat vasta 18.5, silloin mennään jännän äärelle. Ei auta kuin odottaa, kelle tahansa kun en enää viitti kuviin yhtäkään koiraani viedä. Olisin tietty varannut ajan paljon aikaisemmin, jos olisin osannut arvata noin pitkän jonon.

Hitin tassukin on parantunut, en ole vielä aloittanut sen kanssa treenaamista, mutta lenkkeillä on saanut mennä normaalisti. Hitillä kävi tuossa pari viikkoa sitten toinen naisvieras ja joo, astui se kyllä, mutta onnistunutta astumista ei saatu aikaiseksi. Muutaman tunnin jaksoi kiinnostua naisvieraastaan ja sen jälkeen kyllästyi. Narttu lähti lopulta toiselle urokselle. Parhaimmilla yrityksillä oli kyllä lähellä jäädä kiinni, joten mahdollinen pentue pitää polveutumistestata. Ilman nalkkia kuitenkin aika epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta. Mutta koska Hittiä on jo kahdelle eri nartulle yritetty käyttää, eikä se kiinnostu naisista samalla tavalla kuin hyvin viriili uros, niin todennäköisesti Hittiä ei enää yritetä käyttää jalostukseen. Tulee vain turhia pettymyksiä kaikille osapuolille jos se ei astu. Ja jos ei luomuna onnistu, niin missään nimessä en pidä keinosiemennystä vaihtoehtona. Ne koirat eivät ole jalostusyksilöitä joiden kohdalla tuollaiseen on turvauduttava, uskon ainakin itse siihen, että siihen on jokin syy jos koira ei luontaisesti lisäänny. Hit saa jatkaa harrastus- ja kotikoirana :)

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kuulumisia pitkästä aikaa

Paljon olis ollut päivitettävää, mutta ei vaan oo jaksanut. Eikä pelkästään hyviä uutisia. Tedin nivelet ovat oireilleet ja oli reilun viikon tulehduskipulääkekuurilla. Se auttoi kyllä muutamaksi viikoksi, mutta tänään taas mun mielestä näytti levolta noustessa liikkuvan epäpuhtaasti. Lenkkien pituuksia jo lyhennettiin, ei parane enää 1,5 tunnin lenkkejä mennä. Saa nyt nähdä miten tilanne sen kanssa tässä etenee. Ted täytti juuri 9 vuotta.


Hitin kanssa on myös ollut huonoa tuuria. Se oli saanut pienen lasinsirun tassuunsa. Hoito ei mennyt oppikirjan mukaan, puolisoni vei sen eräälle klinikalle ja aikaa varatessani jo sanoin, että olen melko varma, että tassussa on lasia. No koira lähetettiin kotiin ilman hoitoa, kommentilla: seuraillaan. Ihan käsittämätöntä, töistä kotiin tullessani koira oli ihan kolmijalkainen. Onneksi saatiin heti seuraavalle aamulle aika toiselle klinikalle. Siellä rauhoitettiin, varpaan anturaa avattiin ja pieni lasinsiru saatiin poistettua. Oli ollut todella hankalassa paikassa ja syvällä. Onneksi löytyi... Kiitos Päijät-Hämeen Eläinlääkäriasemalle, että päästiin nopeasti hoitoon, vaikka ei olisi ollut vapaita aikojakaan. Ontuminen loppui melko nopeasti leikkauksen jälkeen ja sai antibiootti- ja kipulääkekuurin. Toimenpiteestä on nyt muutama viikko ja ihan tuskaisen hitaasti se paranee. Tassua pitää sitoa ja ulkona on käytettävä tossua. Todettiin myös, että pakko rajoittaa lenkkireittejä, kun tassua ei vaan saatu millään pysymään kuivana vaikka yritettiin tossun allekin viritellä kaikenlaista veden kestävää. Nuo rukan pitkävartiset tossut ovat olleet parhaimmat, mutta niistäkin menee kosteus läpi. Treenata ei pysty ollenkaan koska tassu ei kestä yhtään revittelyä, eli tässä ollaan nyt aika pitkällä saikulla.


Eikä Indikään vaivoilta ole säästynyt. Sille kävi pari kuukautta sitten renkaan kanssa arviointivirhe ja kolautti itsensä aika pahasti renkaan kehikkoon. Ei heti näkynyt mitään, mutta muutama viikko tuon jälkeen huomattiin aksassa, että koira ei ollut yhtä ketterä kuin yleensä, kun tehtiin kontaktien alastuloja. Hierojalla sitten todettiin, että oli mennyt tällistä jumiin ja käytiin samaan syssyyn osteopaatillakin. Pidettiin pari viikkoa taukoa kaikesta harrastamisesta, että sai kunnolla lepoa ja hoidot paremmin perille. Nyt on taas ihan kunnossa.

Nuorten kisavalmennuskurssi tuli päätökseen. Parilla vikalla kerralla keskityttiin ratkomaan noutoja Indin kanssa, sillähän on ollut hieman löysä ote ja kapulan palautuksia eteen ei olla tehty tasamaalla ollenkaan, koska vauhti hidastuu niissä liikaa. Tokavikalla kerralla tehtiin pitoharjoituksia ja vikalla kerralla puitiin asiaa, ja todettiin siinä sitten muutaman kokeilun kautta, että niitä ei kannata tällä koiralla oikeastaan treenata. Saatiin noilla kerroilla kotiläksyksi vahvistaa taistelutahtoa apparin kanssa ja sitä kautta hakea se tiukka ote sille, eli ensin taisteluttaa patukkaan, sitten keppiin ja lopulta kapulaan. Tätä tulen tarvitsemaan myös aikanaan 2kg kapulan kanssa. Tällä hetkellä ollaan treenattu Raddogin puisella keskiöllä, missä on narut kiinni. Se on ollut tosi hyvä, ja koira todella taistelee siitä ja puree tiukasti siihen. Tykkää siitä nyt jopa enemmän kuin tavallisesta patukasta... Tässä nyt tietysti pitää painottaa sitä, että menetelmä toimii meillä, kun koira-ohjaajasuhde on kunnossa ja hallinnassa ei ole eikä tule olemaan ongelmia. Ei siis sovi kaikille. Tässä ollaan nyt päästy etenemään siihen, että voin ottaa sille noita kepin tuonteja eteen apparin kanssa ja vauhti on ollut hyvä. Sitten kun toimii tuolla keskiöllä kaikki kuten haluan, niin voidaan vaihtaa taas kapulaan ja alkaa leikittää sillä. Palattiin siis noudoissa tosi paljon taaksepäin ja nyt tehdään hommaa vähän eri tavalla, että saadaan kaikki osat hiottua.


Muilta osin tottis on hyvällä mallilla. Luoksetulon eteentulotkin korjaantui tosi helpolla ja nyt olen tyytyväinen siihen. Edestä sivulle siirtymiä kiertäen ollaan tehty, ja nyt aloitettiin saksalaista täyskäännöstä myös.

Tokon saralla ollaan saatu peruuttaminen huimasti eteenpäin. Askelsiirtymiä ollaan hinkattu ja niissä Indillä on taipumusta vähän nojailla perusasennossa, joten olen vaatinut sitä irrottautumaan jalasta ja merkannut naksuttimella kun on hyvä. Ruutu kosketusalustalla on alkanut sujua. Merkin kierto osoittautui hankalaksi, koska Indillä ei ollut mitään logiikkaa kiertosuunnan kanssa. Se ei ilmeisesti ole niin toispuoleinen kuin mitä koirat yleensä on. Menovauhti oli hitaampi kuin paluu, ja se flänkkäsi merkin takana. Tähän saatiin onneksi hyvät neuvot nuorten tokoringin treeneissä. Kaukokäskyjä ollaan hinkattu kotona ja yhä edelleen keskitytään pelkästään vaihtojen tekniikkaan, ohjaten. Seiso-istu on kaikkein vaikein. Jotain pientä edistymistä on kuitenkin jo havaittavissa, vaatii vaan ihan sikana toistoja että saa nuo sen lihasmuistiin ja tuollaisen sohlon keskittymään 100% niihin. Sivulla ollessa käsitargetti on mennyt oppiin ihan hyvin. Se on ihan näppärä ryhmäpaikallaolojen odotteluissa sun muussa. Koko ajan edistyy, mutta paljon tässä pitää vielä duunia painaa.

Aksassa kepit on jo tosi hyvällä mallilla. Samoin ollaan päästy tekemään kokonaista puomia ja nyt siihen hiljalleen ketjutetaan esteitä. A- on myös hyvällä mallilla. Keinu on eniten kesken ja rengas myös. Rataa ja ohjauksia voi kuitenkin jo treenata aika kivasti.

Paimennuksessa ollaan päästy ulos treenaamaan. Tällä viikolla tehtiin ensimmäinen hakukaaritreeni. Paljon tarvitaan vielä itsevarmuutta tolppaihmisen jalkoihin liimautuneiden lampaiden irti puskemiseen. Ja karkaavien lampaiden pysäyttämiseen, jää liikaa kyselemään multa toimintaohjeita ja menee epävarmaksi. Mutta todella hyvin tottelee käskyjä myös kaukana, kun ekassa treenissä jo kokeiltiin lähettää 100 metrin matkalta. On se vaan hämmentävää miten luontaisesti nuo hakukaaretkin tulee tuollaisella koiralla. Tässä vähän mietiskeltiin, jos lähtisi jo vappukisoihin kokeilemaan. Ehditään pitää vielä muutamat hakukaari- ja häkityssulkeiset. Varmuutta ei tietenkään vielä tekemisessä ole näin vähäisillä toistomäärillä, mutta luotan siihen, että Indi tuskin sikailee noilla kaarilla mitään hävyyttömyyksiä. Lampaat nyt voi karata kokeneemmiltakin, ja ylläreitä voi aina tulla kun on niin monta liikkuvaa osaa. Luulisin, että ykkösissäkin haetaan kuitenkin nimenomaan sitä kokemusta, ja tuo kisakin pidetään tutussa paikassa.


Hakukausikin saatiin korkattua viikko sitten. Tänään oli myös treenit. Talven halli-ilmaisut näyttää tehneen hyvää, paljon on tullut haukkuun itsevarmuutta. Ukot on jo kunnolla piiloissa, tosin etäisyys ei vielä ole täyttä 50m ettei tehdä liian vaikeaa ja olen näyttänyt haamut vielä tähän alkuun, kun nyt nimenomaan pyritään vahvistamaan haukkua erilaisilla piiloilla. Vaikuttaa kuitenkin hyvältä, varmaan kesän mittaan päästään opettelemaan jo ihan kunnolla laatikkopistojakin ja sitten hiljalleen myös tyhjiä. Vauhtia ja intoa piisaa, ja käyttäytyy kuitenkin hyvin. Tuli sellainen fiilis, että ensi vuonna taidetaan päästä kisoihin tässäkin lajissa. Pitää alkaa esineruutuakin treenailemaan taas. Nyt alkaa metsät olla jo lähes kokonaan sulat, joten voisi alkaa jälkiäkin talloskella. Niitä voi Hitinkin kanssa tehdä, kunhan haava hieman vielä paranee.


maanantai 10. lokakuuta 2016

Indin treenit

Indin tottis etenee harppauksittain. Kuvasin meidän treenejä jonkin verran ja muutin vielä hiukan treenaustyyliä. Hitaassa kävelyssä ja paikalla pyöriessä koira ei osaa vasemmalle käännöksiä kunnolla, saattoi loikata ihan kunnolla alta pois. Takaosan käytöstä siis ei todellakaan ollut puutetta, mutta paikka ei pitänyt. Pohdin myös palkan paikkaa. Pallo kainalossa seuraamisasento on todella hyvä. Kuitenkin seuratessa pysähdyksissä ei välillä istunut vaan jäi kyykkyyn. Tulin siihen tulokseen, että se vaanii palloa. Näitä kainalopalloseuraamisia oli tehty alle 2 viikkoa ja sitten tuumasin, että alan suorilla pätkillä häivyttää palkkaa, näille vaanijoille nopea häivytys lienee paras vaihtoehto. Kokeilin eri vaihtoehtoja ja taskuista kaivelu oli liian hidasta (koira ehti napata palloon kiinni ennen kuin ehdin edes heittää sen, vaikka olinkin jo merkannut oikean hetken naksuttimella). Sopiva piilopaikka pallolle löytyi treeniliivin sisältä hartiasta. Ensimmäisen kerran kun pallo olikin piilossa, niin seuraamispaikka siirtyi ihan hiukan edemmäs mitä se on ollut. Kuitenkin jo seuraavassa treenissä paikka oli siinä missä sen haluankin olevan, vaikka palkka oli piilossa. Nyt tehdään melko lyhyitä suoria pätkiä ilman istumisia korkeassa vireessä palkka häivytettynä ja käännöksiä hinkataan kainalopalkalla ihan paikallaan. Otin normaalivauhtisen kävelyn mukaan niihin suoriin pätkiin, olin treenannut lähinnä melko hidasvauhtisella kävelyllä aiemmin, koska seuraamisen paikka eli vielä hetki sitten. Nyt se on selvästi oppinut sen. Eilen meillä oli porukkatottista ja aiheutettiin hämmennystä, kun kerroin, että ei me oltu ikinä ennen treenattu henkilöryhmää ja seuraaminenkin opeteltiin vasta hiljattain. Tein sekä palkka esillä että piilossa. Indi ei reagoinut mitenkään, kontakti ja oikea paikka pysyi, hyvässä vireessä. Ihan mahtava koira.


Luoksetuloa tehtiin apparin kanssa pari kertaa – eteentulot vinoja alkuun. Pitää vaan ottaa toistoja pitkällä matkalla. Eteenmenoa ollaan myös alettu tehdä ja tein aika pitkältä matkalta, yhdessä vietiin pallo. Oli hieno. Jännä miten Indi ei tälleen kouluttaessa paimenna palloja. Leikkiessä kyllä sitäkin enemmän. Ehkä se johtuu kahden esineen noudosta, kun siinä on pehmopallo palkkana, mitä ei voi eikä saa paimentaa. Ko. metodilla on kyllä muutenkin puolensa jos ehdotus PK- sääntömuutoksesta menee läpi, vaikka toki tokossa on edelleenkin heitettäviä kapuloita.


Indin kanssa alettiin tehdä 650g kapulalla kapulan nostoja ja eteentuonteja ihan lyhyellä matkalla. Alku oli vaikeaa, mutta nopeasti se sai itsevarmuutta ja yllätyksekseni luovutukset olivatkin lopulta paljon parempia tuolla kapulalla kuin ihan kevyellä. Eli ottaa paremmin eteentuloasennon sen kanssa. Iskunoutoja jatketaan entiseen malliin, edetään vasta sitten lisää noudoissa kun kehnoja palkkaan tarttumisia ei tule enää ollenkaan.


Toko menee omalla painollaan. Ruudun oikea paikka alkaa olla jo aika hyvin koiralla tiedossa. En käytä targetteja, mutta naksutin on aika näppärä väline. Ei tarvitse enää näyttää koko ruutua, ja aina loikkii oikeaan paikkaan. J Toki matka on vielä ihan lyhyt, noin 5 metriä.

Eilen käytiin myös hakutreeneissä, 6 ukkoa suorilla pistoilla ilman apuja, jokaiselta muutama haukku. Ennen aluetta haukutettiin kerran, oli sen verran hyvä, että mentiin suoraan metsään. Ilmaisi kaikki ukot, yksi huonompi (ei haukkunut ihan kunnolla) haukutettiin uudestaan. Eiköhän se siitä lähde, kun saa rutiinia ja varmuutta. Ja talvella kenttätreenejä.


Käytiin viime torstaina paimennustreeneissä ja alettiin yhdistää käskyjä flänkkeihin ja kohtisuoraan ajoon. Marika oli kuvannut pienen pätkän meidän paimentelusta. On se hieno. J




sunnuntai 21. elokuuta 2016

Agilityn Piirinmestaruudet

Käytiin eilen edustamassa omaa seuraamme agin piirinmestiksissä. Maksijoukkuetta ei olisi muuten saatu täyteen, ilmoitin Hitin kyllä kahdelle yksilöradallekin ulkopuolisena, asumme siis piirin ulkopuolella. Ajankohta ei ehkä ollut kaikkein otollisin, meillä oli heinäkuu aksalomaa. Ja tiedossa siis oli, että oltaisiin oltu kovemmassa iskussa ennen lomaa :) Ongelmia on edelleen ollut vaikeissa keppikulmissa ja viime treeneissä oli ensimmäistä kertaa puomi sitten lomaa edeltävien treenien - ja alastulo ei ottanut sujuakseen noissa treeneissä niin tiesin, että niissäkin voi olla sanomista.

Hitistä kyllä huomaa, että se on mun ihan ensimmäinen aksakoira, ja että alkeiden perusteellinen opettaminen on jäänyt silloin kun sen kanssa aloin aksaa ensimmäisessä seurassa treenata. Ei noita kontakteja ja keppejä ikinä tule enää satavarmaksi saamaan, vaikka mitä tekisi. Indin kanssa ollaan nyt edetty alkeiskurssilta jatkamaan, ja sen kanssa on kyllä opetus ollut ohjaajien osalta niin perusteellista, että ei voi kuin kiitosta antaa.

8kk kisatauon jälkeen kisaaminen jännitti hirveästi, mutta toisaalta oli ilo huomata paljon positiivistakin kehitystä. Kontaktit sujui kaikilla radoilla yhtä A:n alastuloa lukuunottamatta. Laitan videot näytille, katsokaa itse videoista. Tuloksilla ei juhlittu, mutta kisoista jäi tosi hyvä fiilis. Talveksi meillä vaihtuu ohjaaja, joka on myös todella pätevä, eli innolla odotan mitä oppeja sieltä tullaan saamaan. Radat alkoi agilityradalla: Tässä aikavirhe 14.5p ja kepeistä ja A:n alastulosta 15p. Vedätin liikaa ja koira jätti tokavikan välin pujottelematta. Muuten olin tähän rataan varsin tyytyväinen.



Toinen rata oli hyppäri. Kepit onnistui hyvin - jee, mutta kasihypylle koira valui väärälle puolelle estettä ja siitä HYL. Unohdin katsoa koiraa. Sen jälkeen loppurata kunnon räpellystä, luovutan aina ohjaamiseni kanssa hylyn jälkeen enkä keskity niin, että pysyisin koiran tahdissa.. Tähän pitää tehdä muutos.



Vikana oli joukkuerata. Toinen hyppy oli okseri, ja siihen moni koira hyppäsi todella rumasti, jotkut rysäyttivät koko esteen. Se oli hankala, koska koira piti kääntää okserista putkeen. Ite koin parhaimmaksi antaa koiralle tilaa hypätä, vaikka sen jälkeinen käännös valuikin, niin ainakaan koira ei hypännyt siivekettä päin. Siitä kepeille oli meille kaikkein vaikein keppikulma, enkä antanut koiralle lopulta tilaakaan tarpeeksi - aloitti pujottelun väärin, sen korjauksesta 5p ja 0,12s yliaika. Keppien jälkeinen linja pituudelle oli myös tosi huono, jäin varmistelemaan keppejä enkä uskaltanut liikkua, ettei olisi hypännyt taas liian aikaisin kepeistä ulos. Tuota ongelmaa ei ole treeneissä ollut enää, vain keppikulmia ollaan jouduttu tahkomaan. Mutta loppurata menikin sitten tosi hyvin. Joukkuekin sai tuloksen ja oltiin kokonaispisteissä 9.


Kiva päivä oli kaiken kaikkiaan ja hyvä fiilis jäi. Nyt vähän treenaillaan kontakteja ja keppejä, ja pitää vaan rohkeasti mennä taas kisaamaan. Eihän meillä Hitin kanssa ole sillä tavalla agilityyn enää tavoitteita, mutta vielä kun se on terve ja iän puolesta voi harrastaa, niin kyllä mun kannattaa hankkia kisakokemusta itseä ja Indiä ajatellen.

Indin kanssa käytiin myös viikolla paimentamassa. Viimeksi oltiin oltu 3 viikkoa sitten ja sitä ennen pidempi tauko. Edelliskerralla oli aika villi, ajattelin sen johtuvan tauosta ja silloin sitä vietiinkin vain liinassa. Kuitenkin sama juttu näissä treeneissä, ja nyt oli vaan kerrottava neidille säännöt selväksi. Ei kyllä millään olisi halunnut alkaa paimensauvaa väistämään. Ihan uskomaton, en olisi ikinä uskonut sen olevan niin kovakalloinen. Ei meinaan ollut millänsäkään kepistä, vaan puri siihen kiinni. Mutta kädenvääntö kannatti, seuraavalla kierroksella oli kuin eri koira, kuunteli käskyjä eikä sikaillut. Eikä siihen vaadittu kuin johdonmukaisuutta ja mustavalkoisuutta. Se on tosi jännä, miten eri tavalla koira toimii silloin kun se on vietissään. Indihän on kotona ja harrasteissa maailman helpoin, vaikkakin aika säheltäjä. Paimennukseen en todellakaan osaisi sitä yksin kouluttaa, olisin opettanut siitä purijan ja se ura olisi sitten ollut siinä. :D

perjantai 6. toukokuuta 2016

Kuulumisia

Eilen oli kasvattipäivät Indin kasvattajan luona. Oli mukavaa viettää torstai poikkeuksellisesti harrastusten parissa työn sijaan :) Käytiin kentällä tottistelemassa, Hit teki esineruudun ja lopuksi Indi pääsi paimentamaan. Tottiksessa ei ihmeitä tehty, Indille vain muutama kontaktiharjoitus ja lyhyt leikki, mutta ihmeen hyvin se oli kuulolla, vaikka ei olla koirahäiriössä treenattu. Indi taitaa olla tässä asiassa aika samanlainen kuin Hittikin, ettei sitä toiset koirat juuri kiinnosta. Johtuu varmasti siitäkin, että meillä on mielestäni hyvä suhde. Oli myös todella mukava huomata, että Indi osaa olla jo hiljaakin. Tottiksessa se ei ole ikinä äännellyt, olen ollut sen kanssa todella tarkkana alusta asti, mutta nuo odottelut ovat välillä olleet vähän haastavia. Virtaa riittää, mutta turha melskaus on jäänyt pois. Nyt tulee tietysti kuljettua enemmän vieraissa paikoissa, kun treenit ovat taas täydessä vauhdissa, ja se on varmasti tehnyt hyvää meidän maalaisjuntille :)


Hitin tottis oli myös OK, ja esineruudun tein täydellä alueella. Ihan loistava suoritus, kaikki esineet nousivat nopeasti! Indin kanssa en vielä viitsi esineitä treenata, sillä on ollut nouto niin haastava, enkä halua että se oppii mitään virhekäyttäytymistä esineiden kanssa. Ne ehditään kyllä hanskaamaan sitten, kun nouto on paremmalla tolalla. Tällä hetkellä tehdään kapulan kanssa pitoharjoituksia ja ne on menneet ihan kivasti. Ote on kyllä löysä ja sitä viilataan. Niin kauan pitää tiukasti kunnes itse irroitan otteen, puree paljon paremmin jos pidän vedän vähän vastaan. Pitäisi saada sille niihin palkkauksiinkin vaihdettua kovempi patukka, se on tämän kesän projekti.


Paimennuksen saralla ollaan hiljalleen aktivoiduttu ja mentiin nyt ensimmäistä kertaa pellolle. Menikin yllättäen paljon paremmin kun pyöröaitauksessa, kun oli enemmän tilaa. Alkoi jo tasapainottaa ja löytyi paremmin se hankalampikin suunta. Jännä miten harppauksittain nuori koira edistyy ja miten luontaista tuo homma on sille. Pysäytykset mun täytyy kotona opettaa omille käskyille, niistä puuttuu vielä ihan täysin varmuus, ja se kyllä kostautuu.. vauhtia ja vaarallisia tilanteita vai miten se meni. No Indi on onneksi aika nöyrä tyttö, ja uskoisin että aika nopeasti koulutus puree siihen. Ihmettelin kotimatkalla ajatuksissani, että se on nöyrä mutta ei nöyristele. Sellaista koiraa ei ole mulla aiemmin ollutkaan.. Luopumista aletaan kuulemma seuraavaksi harjoitella. :)


Haussa palattiin Indin kanssa vähän taaksepäin. Tein sille yhden treenin, jossa muut olivat tehneet ennen meitä rataa, ja siinä totesin, että sillä ei ole vielä selkeää ajatusta alueella liikkumisesta. Vaikka ei olla vielä tehty mitään muuta kuin suoria pistoja, niin ne olivat liian haastavia sotketulla radalla. Niinpä seuraavassa treenissä tein sille kaistaleita, ja se meni tosi hyvin. Vahvistetaan nyt vielä suoraan liikkumista kaistaleiden avulla. Hiukan haastetta tuottaa molempien koirien treenaaminen, kun käytäntö on vähän se, ettei kahta koiraa voi treenata samassa treenissä. Indi tarvitsee treeniä mutta niin tarvitsisi myös Hit, jos aion sen kanssa syksyllä kokeisiin. Kai mä tän jotenkin saan sumplittua, kun Indille pitäisi alkaa tehdä kentälläkin ilmaisutreenejä, ja niissä voin käyttää hyväksi koiran toista omistajaa ;)


Agility siirtyi vihdoin ulkokentälle, Hit jatkaa samassa ryhmässä kuin talvellakin (jee!). Pientä viilinkiä vielä, niin eiköhän me taas kesällä kisata. Indi läpäisi myös alkeiskurssin pääsykokeen ja sillä alkaa ensi viikolla treenit. Kotiläksyjä tulee paljon ja täytyy sanoa, että tulee kyllä ihan hyvään saumaan tämä kurssi. Meillä on elokuussa häät ja on välillä haastavaa löytää treeniaikaa tai motivaatiota enää suunnittelujen ja muiden menojen ohella, mutta nuo alkeisopetukset eivät vaadi montaa minuuttia päivässä ja niitä voi kotona hioa, joten jos jossain välissä niin nyt on juuri loistava sauma opettaa siihen lajiin perusteet. En tiedä miten mulla olisi riittänyt aika opettaa tosissaan esim. tokoa ja agilityn alkeita päällekkäin, olisin kuitenkin luistanut niistä ajanpuutteen ja koiran treenimäärien takia, joten nyt siinä ei ole mitään ongelmaa kun kurssi alkaa jo nyt.


Tedillekin kuuluu ihan hyvää. Halvausoireet ovat hiukan parantuneet ja nyt elellään tasankovaihetta. Ihan tyytyväiseltä se vaikuttaa elämäänsä ja nyt on onneksi kesä edessä, niin pääsee puuhastelemaan mieluisia juttuja, kuten uimaan :)

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Torstain paimennuskisat

Kisattiin Hitin kanssa torstainakin. Peräkkäiset kisapäivät ja helle olivat Hipsulle liikaa. Hakukaarelle lähti hitaasti, "kattellaan" asenteella ja jolkotteli hidasta laukkaa lampaiden taakse. Toinen tolppakoirista kiinnostui Hitistä ja lähti ohjaajansa huomaamatta Hitin luo, joka sitten pysähtyi ystävällisesti moikkaamaan kaveria. Kun ohjaaja käski tolppakoiran maahan, Hit jatkoi matkaansa. Käytin useamman käskyn, sai silti hausta vielä 11p. Nosto oli hyvä, siitä 8p. Kuljetus ohjaajalle oli huono, ei totellut vasenta flänkkikäskyä ollenkaan. Puski vaan lampaita suoraan. Tolpan kierrolla siitä tuli ongelmia, sain kyllä lampaat pidettyä oikeaan suuntaan, mutta sitten oikealle flänkätessä yksi lammas päätti erkaantua muusta laumasta ja pääsi livistämään. Laitoin vielä koiran perään, mutta käskin sitten maahan kun lammas oli jo sen verran kaukana, ja pyysin koiran pois. Keskeytin siis itse. Pisteethän oli jo siinä vaiheessa menneet niin, ettei olisi enää hyväksyttyä tulosta saanut vaikka muut osiot olisi saanutkin ajettua loppuun, joten luovutin. Jäi meille sentään keskiviikolta takataskuun se hyväksytty perusrata, joka oli koiran kapasiteettiin nähden ihan hyvä rata.

Kyllä me Hitin kanssa paimennusta jatketaan, vaikka se PPR1 tavoite ja haave onkin nyt saavutettu. Nyt tietää taas, mitä kannattaa treenata. Lopulliseksi tavoitteeksi voisi asettaa luokkavaihtoon oikeuttavan tuloksen, vaikka kakkosissa ei ikinä tullakaan kisaamaan. Indin kanssa sitten enemmän :)

Indistä (ja Tedistä) muutama kuva tältä päivältä :)









keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

PPR1 Hit

Ollaan käyty Hitin kanssa tänä vuonna viitisen kertaa Somerolla paimentamassa. Jatkettiin treenejä siis toukokuussa suurinpiirtein kerran kahdessa viikossa. Maanantaina treeneissä Marika heitti, että voisin tulla kisoihin koittamaan rataa. Edellinen yritys oli kaksi vuotta sitten, silloin Hit ei tehnyt lainkaan hakukaaria kokeessa.

Tuntuihan se aika järjettömältä idealta näin vähällä treenillä viime aikoina, mutta sitten totesin, että kun kerran kisaan vielä mahtui mukaan niin lähdetään koittamaan extempore. En jaksanut stressata asiaa sen enempää vaan totesin, että menköön omalla painollaan.

Pisteitä saatiin seuraavasti: Hakukaari 13p, nosto 6p, kuljetus ohjaajalle 8p, poispäinajo 1p, kuljetus 10p, häkitys 6p, häkistä ulosajo 9p. Yht 53p -> PPR1.

Hakukaarella pysähtyi itsenäisesti maahan jossain puolessa välissä matkaa, korjasi kuitenkin yhdellä käskyllä kaaren loppuun. Kuljetus meni vähän banaaniksi. Tolpan kierto oli turhan vauhdikas, joten lampaat ajautui poispäinajon linjalta ulos, enkä sitten älynnyt itse ottaa tilannetta haltuun tarpeeksi tiukasti, että olisin palauttanut lampaat takaisin linjalle. Portin jälkeen lampaat vähän lähti juoksentelemaan, joten käännöksestä valui aika iso kaarros. Alkumatka kuljetuksesta siis offline. Toisen portin jälkeen lampailla alkoi olla vetoa toisen laitumen suuntaan, joten koiran piti kuljettaa laumaa oikealla puolella. En sitten katsonut tarpeeksi tarkkaan missä kuljettiin, joten sekin mentiin offline. Tässä vaiheessa lauma oli aika juoksevaisella tuulella, en meinannut saada niitä rauhoittumaan aloilleen ennen häkitystä, enkä ottanut koiraa tarpeeksi häkin ja lauman eteen, joten lampaat melkein juoksi häkkiin kun itse menin portille. Häkistä ulosajosta lähti piste, kun en pysäyttänyt koiraa kunnolla häkissä lauman taakse. Aika paljon siis omia mokia, huomenna mennään vielä uudestaan yrittämään :) Täytyy itse olla tarkempi linjojen kanssa ja muistaa huolehtia häkityksessä nuo pysäytykset. Tyytyväinen kuitenkin olin, että saatiin rata läpi ja vielä koularikin.

Iso kiitos Woollandian porukoille ja yhteistyökumppaneille, joiden lampailla ja ohjauksessa olemme treenanneet! Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista.

Hitin kanssa käytiin 19.6 voittajaluokan hakukokeessakin. En jaksanut siitä aiemmin kirjoitella, mutta penkin alle se meni. Toisaalta se oli vasta meidän kolmas hakukoe, joten meidän molempien kokemattomuus näkyi. Koira teki heti ekaan etukulmaan valeilmaisun ja itse tyhmyyttäni sen hyväksyin. Muutenkin juoksenneltiin rulla suussa, joten se oli sitten siinä. Tuomarin mielestä olin myös kutsunut sen kerran hajulta pois, kun oli kulkenut poikkitallausta maalimiehen luo. Hit oli tehnyt saman temppuilun rullan kanssa edellistreeneissä ennen koetta, ja yksin asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen, että se meni kakkosluokan kokeessa vähän epävarmaksi, emmekä ehtineet tehdä noiden kokeiden välissä niin montaa treeniä, että se olisi kunnolla ollut palautunut kakkosen kokeesta. Koira keksi siis tuon rullan kanssa kuljeskelun jo treeneissä, joten ei sinänsä tullut täytenä yllätyksenä. Piruuttani menin vielä esineruutuun, sieltä 2 esinettä ja 19p. Tottikseen ei menty. Koira selkeästi haluaa miellyttää minua, ja Hit nyt on muutenkin tuollainen silkkihansikaskoira... Jatkamme siis treenejä. Jokunen treeni nyt ainakin tehdään irtorullilla. Syksyllä ehkä sitten uudestaan kokeilemaan voittajaluokkaa.

Indi pikkuinen on kotiutunut oikein hyvin. Muutimme juuri maalle, joten kiirettä on pitänyt muuton kanssa. Oli kuitenkin hyvä, että pentu ehti jo tottua kerrostaloelämään. Olosuhteiden pakosta muuttoa tehdessä se ehti myös sopeutua varsin mallikkaasti yksin olemiseen. Autossakin se nukkuu täyttä häkää. Eilen viimeksi käytiin kentällä vähän opettelemassa leikkimistä. Indi on kyllä tosi järkevän oloinen pentu. Rento kaveri, joka ei pienistä stressaile. Se on myös tosi itsevarma. Aika herkkähaukkuinen, joten ehkä siitä tulee haukkuva hakukoira ;) Täytyy laittaa Indistä kuvia, kunhan löydän tarvittavat piuhat ja kamerat muuttolaatikoiden seasta. 


keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Välillä muitakin lampaita + pk- juttuja

Mietin aika kauan tuota otsikkoa, en voinut kirjoittaa "vierailla lampailla" joten siitä tuli nyt tuollainen. :D Käytiin siis tiistaina pitkästä aikaa Somerolla treenaamassa. Onhan ne aika samantyylisiä sentäs, kuin Virpinkin lampaat :)

Ekalla kiekalla kylmiltään hakuja, enemmän oikeaa kuin vasenta. Nyt ei ollut nostoissa mitään ongelmia ja hakukaaretkin hyvät jos aivan ekaa ei lasketa. Hit on nyt pari kertaa käynyt ekalle kaarelle lähtiessä paimensauvaan kiinni ja silloin fokus on huono lampaisiin ja tuppaa yrittämään leikkaamista. Kuulostipa oudolta. :D Suomeksi sanottuna siis käy liian kierroksilla ja olen heilauttanut sauvaa ennen lähetystä vielä koiran edessä "oman alueen" merkkaamiseksi. Treenissä pysäytin ja flänkkäsin takaisin ja lähetin kokonaan uudestaan. Kuitenkin sauvasta on apua tietyissä tilanteissa niin en viitsisisi sitä poiskaan jättää, mutta täytynee kädellä varmistella suuntaa eikä kepillä, ettei tee samaa temppua ainakaan kisoissa.. Pääasia, että nostot sujui kun niissä oli pari treeniä ongelmia. Toisella kierroksella eri pellolle ja treenilampaiksi otettiin muutama pikku-lammas. Olipa hassua paimentaa sellaisia kun ne väistivät sekä koiraa että ihmistä :D Hyvä häkitystreeni saatiin kuitenkin niillä tehtyä. Lähinnä omasta ajoituksestahan se siinä onnistuminen kiinni on (jos koira tekee hyvät flänkit). Hit teki riittävän tilavia flänkkejä, itse vaan käskytin välillä myöhään niin välillä flänkki meni pitkäksi ja siitä tietty seurasi veivaamista. Pitää muistaa seurata lampaiden päitä. Otettiin vähän poispäinajoa ja kuljetusta myös, ihan jees. Kiitos Virpiltä saatujen neuvojen, osaan nyt itse liikkua peruskuljetuksissa "oikein". :) Tällä viikolla piti olla vielä toiset treenit, mutta ne peruuntuivat, joten yhdet hyvänmielen treenit pidetään sitten enää ennen kisoja ensi viikolla. Toivottavasti en pilaa kisasuoritusta omalla jännittämisellä... Luulen että tyydytään Hitin kanssa siihen, että saadaan joskus perusrata suoritettua, tuskin jatkan sen kanssa sitten enempää paimennuksessa kisaamista. Mielummin vapautan lisää treeniaikaa pk-lajeille.

Maanantaina käytiin hakumetsässä uudessa maastossa. Olikin kiva, keskilinjan vasemmalla puolella oli noin 20m tasaista ja sitten hirveä nousu vasempaan reunaan. Oikeakin puoli oli vähän ylämäkeen (sen verran, että näkyvyyttä ei ollut). Sellaista puolitiheää metsää, radan pituus oli kyllä alle 100m. Hitin kanssa siis vahvistustreeni numero 1, kaikki ukot valmiita mutta ääniavuilla. Oikealla etukulmassa ensimmäinen ukko ja vasemmalla etukulmassa toinen. Kolmonen oikealla aika keskellä ja vasen takakulmassa. Hit meni kuin nato-ohjus kaikille maalimiehille suoraa tietä, eli idea suorista pistoista toimii. Meillä ei ole ikinä ollut tuollaista rinnettä maastossa ja Hitin ilmeestä kyllä näki mäkeen lähtiessä, että mitä hittoa, täälläkö se on? Mutta kiltisti meni perille asti :) Tuli kyllä noiden kahden päivän aikana todettua, että me molemmat tarvitaan lisää kuntoa. Kestävyys- että juoksukuntoa. Ei muuta kuin tossua toisen eteen ja maastojuoksulle molemmat..

Keskiviikkona käytiin sitten jälkikamujen kanssa taas pellolla. Tedille sellainen porras- mallinen jälki, kaksi kulmaa, eka suora pidempi ja loppupäässä lyhyemmät suorat. Jokaiselle suoralle namipurkki, samoin jäljen loppuun. Paalu oli vieras ja jälki taas ihan vieraan talloma, hyvä juttu. Ted on saanut kivasti näistä treeneistä rutiinia vieraista paaluista ja jäljentekijöistä. Vanheni varmaan reilun tunnin. Ted jäljesti ihan innoissaan (häntä heiluen?!), kakkospurkille ei malttanut pysähtyä ja kolmosestakin meinas juosta yli, mutta vau mitä jäljestystä! Mietin, että laitetaan seuraavalla kerralla sitten ihan normi esineet, niistä se ei todennäköisesti juokse yli. En taaskaan voinut nostattaa koiraa paalulle, näin jo koiran ilmeestä paalulle mennessä, että kohta mennään.. Kyllä vaan hienolta tuntuu kovan työn jälkeen ja mitä hassumpien niksien jälkeen huomata iso muutos koiran asenteessa.

Hitille talloin jäljen itse. Paalulle ja loppuun ruokaa kasa, jäljellä n. joka kolmannelle askeleelle nami. Meni paremmin kuin ne jäljet, joissa oli joka askeleella ruokaa.. Siis ihan täydellinen. Hitistä tulee kyllä takuuvarmasti mulle seuraava kisakoira erikoisjälkeen. Tarkasti joka askeleen eikä ollenkaan mitään ryntäilyä, sain vaan seurata perässä... Katsotaan mihin vauhti tuosta kehkeytyy, nyt jäljestää niin tarkkaan että menee rauhallisesti. Ensi kerralla otetaan tällainen samanlainen vielä. Jos tempo pysyy samana niin metsässä loppuu varmaan aika kesken ylemmissä luokissa, mutta mielummin mä peltojäljellä ylimmässä luokassa kisaan kuin metsäjäljellä, jos molemmissa ei pärjää ;) Namit syötyään Hit ei olis millään luopunut jäljestä, nostin sen syliin ja kannoin sitten kauemmas :D Silti olis vaan halunnut kääntyä takaisin. Hyvä juttu jatkoa ajatellen, motivaatiota ainakin riittää. Välillä hämmästelen tuota koiraa, miten se voi olla niin monilahjakkuus.

Tokoa me ei olla nyt tehty fyssaritauon jälkeen, täytynee jatkaa treenailua siinäkin. Jotenkin se pilkunviilaus kylläsyttää. Pk- on paljon kivempaa. Mut taotaan nyt, kun rauta on kuumaa... Hienosti jäi edellisestä kirjoituksesta puuttumaan se agirata, mutta lisäillään kun jaksaa ja sattuu olemaan koneen äärellä :)

torstai 25. heinäkuuta 2013

Pieni tauko tuottaa tulosta

Mulla on loma. Koirilla ei.

Viime viikon torstaina agitreenit oli käytännössä peruttu, tein Hitin kanssa ihan yksinkertaisia juttuja 1-2 esteellä. Harjoiteltiin sitä päällejuoksun palkkausta, takaakiertoja, takaaleikkausta, lähdöissä pysymistä häiriöllä... Perjantaina lähdettiinkin sitten reissuun, oltiin koko viikonloppu saaristomerellä. Olipa eksoottista nukkua teltassa koirien kanssa :)

Maanantaina paluu sorvin ääreen. Oltiin sovittu kimppatokotreenit Lahteen, jee. Aloitettiin paikallaoloista. Hitin kanssa tein vain istumista. Heti jätön jälkeen nuuski maata ja samantien maihin, juuri sillä hetkellä kuin olin jo ärähtämässä asiasta. Kävin korjaamassa, ja hetken päästä meni maihin uudestaan. Tosi huonolla ilmeellä, hyi Hila. Joudun opettamaan koko paikallaistumisen alusta asti paremmalle vireelle. Liikkuroituna tunnari, sanoin painokkaasti istu, joten ei yrittänyt tulla viereen. Hyvin teki sen. Lisäksi ohjattua helpotettuna, liikkuri vei kapulat (ei keskikapulaa + kapulat lähempänä sivuilla). Yritti ohittaa merkin aluksi. Ruutua tehtiin myös, häiriömerkkejä oli jonkin verran, ei juossut niille. Ruudun merkki oli hyvä, mutta kaarsi taas ekan ruudun vasemmalta ohi ja takaa sisään. Otin kerran helpotettuna suoran lähetyksen ja sen jälkeen ei tehnyt virheitä. Kaikki jäävät tehtiin myös, seisomista jouduin muistuttelemaan kun tarjoili istumista. Yh, niin hemmetisti vielä treenattavaa tässä(kin) lajissa.

Illalla sitten paimentelemaan. Tehtiin hakuja, häkitystä, kuljetusta - perussettiä. Häkistä poisotossa yritti koko ajan lähteä tuomaan laumaa, vaikka halusin jatkavan flänkkiä vasemmalle, jouduin ihan tosissaan vaatimaan, että sain tyypin uskomaan ettei vasen- käskyllä ajeta päin ja muutenkin pitää kuunnella, jos sanotaan suuntakäskyjä. Mitä tapahtuikaan sitten hakukaarella, itse kaari hyvä, mutta ei nostanut. Jäi vaan lauman taakse ihmettelemään. Huoh. Helpotettuna meni.

Tiistaina agitreeneissä hyppysuoraa ja hyppysuoran päästä hypylle lähetystä, ei mitään ihmeellistä joten en jaksa rataa piirtää. Palkka suoran päässä alkuun. Hypyille lähetykset kovin kaukaa ei vielä tällaisissa kohdissa onnistu, ei hae hyppyä. Lisäksi hyppysuoralla roiskaisi muutaman kerran riman, koska ponnisti liian aikaisin. Hmm. Lisäksi treenattiin keppejä, nekin jätetty nyt paristi kokonaan tekemättä, ja mitä kävi? Koira teki vinokepit virheettä. Monta kertaa. Selvästi miettinyt asiaa.

Tedikin pääsi tekemään vähän tottista, lähinnä seuraamista ja vauhtiluoksetuloa.

Keskiviikkona aloitettiin aamu taas paimennuksella. Haettiin lauma laitumelta ja häkiteltiin ja kuljeteltiin. Meni hyvin. Pienen huilitauon jälkeen niitä hakukaaria taas, otettiin vahvempaa puolta alkuun. Oli huono. Itse kaaren teki kyllä hyvin, mutta nostot päin peetä, heijastui tuo sama ongelma kuin maanantain treeneissä. Ärsyttävää. Lampailla oli veto vielä taaksepäin. Kaverin sanoja lainaten, se ei pelkää tolppakoiria tai siellä seisovia ihmisiä, mutta sillä on vähän sellainen asenne lauman taakse päästyään, että "otaks sää nää vai otaks mää". Eli tavallaan menee vähän epävarmaksi, että onko ne hänen lampaat vaiko ei. Itse kaaret tekee kuitenkin hyvin. Toisen huilitauon jälkeen saatiin ihan onnistuneita nostoja, toivottavasti tuo ongelma ei jää nyt päälle vaan lähtee rohkeasti tuomaan. Ensi tiistaina päästään eri lampaille, pitää siellä treenata näitä hakuja myös. Tuota flänkin vaatimista ei näköjään kannata enää ennen kisoja tehdä, kun siitä heijastuu tällainen ongelma.

Illalla käytiin jäljestämässä muutaman viikon tauon jälkeen pellolla. Pikku tauko oli tehnyt molemmille pojille hyvää. Hitille talloin itse jäljen, noin 50m ja joka askeleella nami. Intopiukeena koira tuli pellolle ja tiesi heti mitä tultiin tekemään :) Jäljestys oli ok ja tuntui, että Hit haluaisi jo edetä jäljellä, joten ruokaa aletaan nyt vähentää. Tekniikan se jo osaa. Tedille ihan ventovieraan talloma jälki, paalun jälkeen tyhjää ja sitten pätkä ruokaa ja taas tyhjää, kulma, kulman jälkeen vähän ruokaa, taas tyhjää ja loppuun esine. Aika lyhyt jälki. Koira heitteli voltteja paalulle mennessä (joo, oli pikkasen kierroksilla, en nostattanut enempää...) ja pohdittiin ääneen, että meneekö jälki taas samanlaiseksi ylikierroksilla ryynäämiseksi kuin viime kerralla eka jälki. Rauhoitin paalulle ja kuinka ollakaan, koira rauhoittui ajamaan jäljen tosi hyvin! Ei oikeastaan mitään moitittavaa. Paalun tunnetilatreeni on todella auttanut, passiivisesta jumituksesta ei ole tietoakaan :D Ja tämä treeni oli hyvä treeni koiran palauttamiseksi sopivaan tilaan, jotta ei kuitenkaan käy liian kierroksilla. Tasapaino on siis alkanut löytyä, työvoitto! Innostuin onnistuneesta treenistä sen verran, että kaitpa me Tedin kanssa vielä FH:ta koitetaan, jos saisin sille koepaikan. Koetilanne toki on oma lukunsa, mutta nyt on jotenkin hyvä usko koiraan. Tekniikka sillä on ollut, mutta ei asennetta. Nyt asenne alkaa olla oikea.

Hitin kanssa tehtiin vielä illalla istumistreeniä. Kuinka ollakaan, kaivoin kaapista pölyttyneen naksuttimen. Vahvistin oikeaa ilmettä ja pääsin tilanteeseen, jossa lähdin koiran viereltä, mutta korvien asento pysyi oikeana. :) Eli reipas ja aktiivinen ilme, jota tähän nyt lähdetään hakemaan. Käskysana on nyt uusi, mutta hyvin alkoi jo yhdellä treenillä hiffata sen merkitystä, kun vahvistetiheys oli riittävä.

Huh, treenattavaa todellakin riittää, jos lajeja on viisi.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Nollien neljän suora

Nollia sateli, mutta laji oli väärä :) Hitin debyytti EVL:ssa poiki paljon treenattavaa. Tällä kertaa ei ollut hellepäivä, vaan tuuli vimmatusti ja satelikin. Pöydältä lensi tuulen mukana metallikapulatkin monta kertaa.
Kisa meni siis täysin kokemuksen piikkiin. Kilpailtiin numerolla 1. Ensin ryhmäpaikkikset ja sen jälkeen kaikki liikkeet ohjeen mukaisessa suoritusjärjestyksessä ilman taukoa. Olisin vähän toivonut, että liikkeet olisi jaettu puoliksi niin olisi päässyt palkkaamaan välillä. Tuomarina uusi tuttavuus Pauli Härkönen.

Hitin rivi ja emännän kommentit:

Paikalla istuminen: 0. Oli mennyt 47 sekunnin kohdalla maahan, samalla hetkellä kuin naapuri. Voi olla, että rajun tuulen paiskomat esineetkin paineisti, kaikilla oli pää pyörinyt. Luvattoman vähänhän tätä ollaan treenattu, ja vieraiden koirien kanssa ei oikeastaan ollenkaan, joten ei nyt sinänsä yllätä. Pitää opettaa paikallaistumiseen joku ihan oma sana + lisää virettä.

Paikalla makaaminen häirittynä: 10. Meinas ennakoida sivullenousua kun astelin viereen, malttoi sitten kuitenkin odottaa kun suuntasin oman katseen eteenpäin.

Vapaana seuraaminen: 8. Olin tyytyväinen, että jaksoi seurata niin pitkän kaavion hienosti. Jossain paikallasiirtymässä siirtyi liian taakse vinottain, ja juoksuissa jäi paikoitellen ihan hiukan - > treenattaviin.

Idari: 9. Muistaakseni liikejärjestys oli maahan-istu-seiso. Mun mielestä istui seisomisen, mut huomaa kyllä et itsekin jännitin, koska en suoraan sanoen enää muista seisoiko vai istuiko. Pisteistä päätellen teki kaikki oikein.

Luoksetulo: 7. Muuten hieno luoksetulo, mut seisomiseen pysäytyksessä valahtikin istumaan. Todella todella outo virhe.

Ruutu: 0. Merkki löytyi hienosti, mutta juoksi ruudun sijaan luoksetulon merkeille. Sain korjailtua ruutuun, mutta ihan liikaa käskyjä. Tiesin kyllä tämän, että häiriömerkkejä ei Hit vielä kestä, ennen SM:iä näitä vähän treenattiinkiin, mutta sen jälkeen en ole kamalasti viitsinyt härkkiä ja sekoittaa koiraa ennen tätä kisaa. Nyt siis häiriömerkit treenattaviin. Lisäksi kaikki muutkin häiriöesineet, esim leluja pitkin kenttää + käskyjen erottelua ja hallintaa. 

Ohjattu nouto: 0. Tuli vasen, eli heikompi puoli. Merkin törppönä oli matala "lätty", joita ei olla käytetty ollenkaan merkkeinä, Hilari ei sitten löytänyt merkkiä :( No korjailemalla sain kuitenkin 2 metrin säteelle. Juoksi vielä keskikapulalle, josta korjailin vasemmalle, kehuin heti kun käskyllä vaihtoi reunimmaiselle ja lähti tuomaan, kun nolla oli jo tullut liioista käskyistä. Pitää treenata erilaiset merkit, myös nämä todella matalat. Ja ohjatun suuntiin lisää varmuutta, taidan vähän pilkkoa liikettä vielä.

Metallihyppynouto: 10. Jei! Tätähän me ollaan treenattu :)

Tunnistusnouto: 0. Voi itku. Koira ei ollut ihan kartalla, ja omaakin pakkaa taisi sekoittaa se, ettei enää tullut kyselyjä ollaanko me valmiita. Vähän harmittaa, koska tunnari on ollut Hitin varma liike. Kuitenkin kun käskin koiran istua ja käännyin itse paikallaan, koira päättikin tulla perusasentoon sillä välin kun liikkuri vei kapuloita. Kun sitten käännyttiin kapuloita kohden, koira lähti aivan väärässä mielentilassa kirmaamaan kapuloille, räjäytti ympyrän ympäriinsä ja nosti pari kapulaa ja sitten vaihtoi omaan, jonka toi. Toisaalta luulen, ettei tunnarin varmuus tästä kärsinyt kun vaan jatkossa tehdään alkuvalmistelut paremmin ja koira lähtee oikeassa mielentilassa liikkeeseen.

Kauko-ohjaus: 7. Olisin itse antanut kasin, Hilarin kaukoiksi noi oli tosi hienot. Sarja oli istu-seiso-maahan-seiso-istu-maahan. Keskimmäisen maahanmenon vähän ennakoi ja istuminen olis voinut olla pystympi, mutta ei juminut ollenkaan + olin tyytyväinen. 

Yhteensä siis hurja nollatulos pistein 157 :D Mutta ei muo harmita, saatiin rutkasti vinkkiä siitä, mitä pitää treenata. Tehtiin ihan ihmeellisiä uusia virheitä, suoritusvarmuutta tarvitaan todella paljon lisää. Olen kuitenkin iloinen, että koira koko ajan yritti ja saatiin yhdessä korjailtua virheitä, tokossa vaan säännöt on säännöt joten nollia sateli, vaikka koira loppujen lopuksi teki mitä halusin. Nyt jäädään kisoista treenitauolle ja kun kaikki nämä jutut on hanskassa, mennään uudestaan kisoihin. Hitillä on kuitenkin tekemisen meininkiä, joten uskoisin että suoritusvarmuuden myötä ne ykköset tulee suht helpolla. Huomaa kuitenkin, että koirien välillä on isoja eroja, Tedin kanssa ei juurikaan tarvinnut tehdä häiriömerkkitreeniä. Hit taas bongailee niitä tosi voimakkaasti.

MAH:n kisa oli hyvin järjestetty, ja siellä olisi ollut hyvä mahdollisuus onnistua. Hyvä selkeä kenttä, selkeä ruutu ja ruudun takana riittävästi matkaa kehänauhaan. EVL:ssa ei kuitenkaan tullut yhtään ykköstuloksia. Sattumalta törmättiin samassa luokassa kisaavaan Maisa- bortsuun, joka asustelee samalla suunnalla kuin mekin, toivottavasti saadaan jotain kimppatreenejä aikaiseksi :)

Treenattavaa siis riittää. Varmaan syksyyn menee, että päästään seuraavan kerran tokokisoihin. Keskeneräisenä en viitsi viedä :)

Eilen käytiin paimentamassakin. Lampaat olivat muuttaneet eri pellolle, jossa oli enemmän tilaa, tosin aika raskas alusta. Siksi Hit otti ensin vain pari hakua vasemmalta. Vasen on siis heikompi suunta. Lähti huonosti ja pysähtyi vähän matkan päähän. Lisäkäskyllä meni lauman kohdalle, kunnes bongasi tolppakoiran, pysähtyi kesken kaaren ja meinasi lähteä litomaan oikealle vastakkaisen suunnan kaarelle. What? Toisen tein autettuna, meni paljon paremmin. Pikku tauon jälkeen otettiin oikeaa, kävin merkkaamassa "oman" alueen, ja palasin koiran viereen lähettämään. Meni kyllä, mut vauhti oli aika hidas. Toiselle menin itse auttamaan, niin alkoi vauhtikin olla kohdallaan. Eka kerta, kun otettiin kisapituiselta matkalta hakuja, ja epävarmuus kyllä näkyi ihan selkeästi. Näitä pitää treenata lisää. Virpin kanssa keskusteltiin, että kannattaa kisoissa laittaa Hit sen vahvemmalta puolelta, ettei käy niin ikävästi, että se siellä sitten päättääkin pysähtyä kaarelle. Oikealla kaarella se ottaa lisäkäskyjä vaikka menisi epävarmaksi, vasemmalla taas oikein ei. Eli vaikka lampailla olisi vetokin vasemmalle, kannattaa ehkä silti käyttää tätä oikeeta. Lisäksi Hitin kanssa otettiin vähän poispäinajoa ja sain kuljetukseen vähän ohjeistusta, mitä kannattaa tehdä jos kisoissa peruskuljetuksessa lampaat ryynääkin mun ohi. Lopuksi otettiin vielä mielikuvitushäkitystä :D Oikean häkin puuttuessa laitettiin siis pari porttia kuvitelluiksi häkin oven pieliksi. Halusin harjoitella tilannetta, jossa olisin jo kuljettanut lampaat häkitystä varten häkille ja koira olisi portin ja lampaiden välissä. Ne takaapäin käskytetyt flänkit ovat Hitille toisinaan vaikeita, ja silloin saattaa tehdä ahtaita flänkkejä, joten tavallaan yhteistyön hahmotusta mulle, että miten saan koiran ja lampaat käännettyä häkkiin parhaiten. Ihan hauska harjoitus :D Ted pääsi kahdesti Hitin vuorojen välissä pyöröaitaukseen, oli silläkin jo enemmän tekemisen meininkiä kuin viime kerralla. :) Ekalla kierroksella sijaistoimintoja ja söi taas ruohoa, mutta hetken pyörityksen jälkeen alkoi jo lähteä hommaan vähän mukaankin. Toinen kierros oli Tediksi jopa ihan hyvä, teki pitkän pätkän ilman sijaistoimintoja ja hyvään pätkään sitten lopetettiinkin. Nyt se saa taas vähän aikaa hautoa ajatuksiaan lajista ;) 


 

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Viikon treenit

Taas ollut liian kiire ja ei ole ehtinyt päivitellä :/

Maanantaina käytiin paimentamassa. Ensin Hitin kanssa isolla laitsalla, haettiin lauma ja sen jälkeen piti treenata kuljetuksia porttien läpi poispäinajona. Lampaat oli aika villillä tuulella, lopetin siihen kun saatiin sujumaan. Pari kertaa lampaat meinas pyrkiä karkuun, mutta laitoin koiran perään ja tosi hienosti lähti kaarella hakemaan niitä, ei mitään tietoa enää siitä, että olisi rohkeus loppunut kesken lähteä yksin hakemaan tai vaihtoehtoisesti että olis yrittänyt jahdata karkaavaa laumaa. :) Tedikin pääs koittamaan pyöröaitauksessa, kummasti sitä alkoi entistä enemmän arvostaa Hittiä ja sitä, miten pätevä siitä on tullut. Löin kepillä maahan kun koira ryynäsi ja sen jälkeen hän oli sitä mieltä, että on kivempi vain istuskella tai syödä ruohoa. Ei juuri lampaat kiinnostaneet vaikka kuinka yritin kutsua mukaan. Hitin kanssa tehtiin toinen kierros pyöröaitauksessa ja tehtiin sama flänkkitreeni kuin joskus aiemmin. Lisäksi avustettiin treenikaveria, ihan hyvää tekee Hitille tottua noihin häiriökoiriinkin, tuppaa niitä tolppakoirakoitakin vähän jännittämään. Tedin toinen kierros meni paremmin kuin ensimmäinen, lähti jo hiukan kiertämäänkin laumaa. Kokeilen vielä seuraavalla kerralla mitä se tuumaa, mutta tuskin alan treenata sitä muussa kuin pään nollaus- mielessä. Ei kaikista vaan ole paimeneksi, eikä mulla riitä aikaa, motivaatiota eikä rahaa alkaa tavoitteellisesti treenata koiraa, jolla ei ole luontaista taipumusta hommaan.Varmaankin tasapainon löytäminen tulee olemaan vaikeaa ja toinen on se, ettei kestä vaatimista, aika vaikea yhtälö siis kouluttaa sellaista koiraa. 

Tedille jouduin kurinpalautuksenkin antamaan, kun tyyppi meni treenikaverin takapuoleen ja heti kun tämä asiasta hälle huomautti jupisemalla, Ted alkoi vaan provosoimaan miesmäisenä lisää. Ihme tyyppi, ärsyttävää! Häntä on ihan hirveä, tällä hetkellä ei ole saanut edes uida, mutta silti iho menee ihan hirveään kuntoon ja koko turkki on nyt ajeltu ja häntä leikattu kaljuksi monesta kohtaa :( Koska sama vaiva on talvellakin joskaan ei näin pahana, ei tämä voi johtua uimisesta tms. Oireilu alkaa aina häntärauhasen kohdalta, joten todennäköisesti muutoinkin liian vilkkaan hormonitoiminnan seurauksena tulee nämä iho-ongelmatkin. Olenkin nyt vakavissani miettinyt, josko veisi sen kastroitavaksi, siitä voisi olla apua.

Tiistaina agilitytreeneissä tehtiin ihan perus rataa. Tein pätkissä, jätin puomin väliin. Hit teki A:n taas juoksukontaktina (tuli vauhdilla ja hyppäs harjan yli, ei siis pysähtynyt). Ei osaa kontakteja siis. Renkaasta räväytti ensimmäisen hypyn sivusta ohi. Harjoittelin kakkosesteellä neuvojen mukaan kahdella kädellä ohjaamista kakkosen yli, jotta sain käännettyä kolmoselle. Vitoselta meinas pari kertaa juosta A:lle kun olin myöhässä, piti reilusti etukäteen kääntää omaa kroppaa, jotta sai kääntymään kutoselle. Paljon, paljon treenattavaa.




Keskiviikkona kävin illalla tokoilemassa, tein vain ohjattua, ihan hyvin meni.

Torstaina agilitytreeneissä oli sama Lotta Vuorelan rata kuin koulutuksessa viime viikolla. Treenasin alkua ja katsottiin päällejuoksua. Koiralla ei ollut hajua siitä, kun sitä ei olla tehty. Sain vinkit sen opettamiseen ja ohjeita, miten sitä voi treenata. Ennen agia treenasin vähän ohjattua noutoa ja ruutua. Tällä kertaa oli merkinkierto hukassa ja ohjatussa on taas unohtunut, että merkille pysähdytään. Ruutuun löysi kyllä hyvin, mutta siinäkin yritti tehdä merkin vähän sinnepäin.

Tiistaina pitäisi jo kokeeseenkin suunnistaa, saa nähdä miten menee. Ei jakseta ottaa paineita, haetaan sieltä lähinnä vinkit mitä on treenattava lisää.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Helteiset hakutreenit ja paimennusta

Sunnuntaina oli hakutreenit. Ilma oli melkoisen tukala, mentiin ihan uuteen maastoon. Olikin mukavan selkeää ja tasaista kangasmetsää. Tuulenvire kävi hyvin pienesti meidän treenien aikana oikealta puolelta keskilinjaa, aika olemattomasti kylläkin. Ensimmäinen ukko oli etukulmassa umpparissa, piilo vähän auki. Ekalta pistolta lähti tosi vinoon, kutsuin takaisin ja siirryin hiukan eteenpäin. Toka pisto hyvä ja suoraan maalimiehelle, hetken kesti tarkentaa, mutta ihan hyvä. Toka piilo (keskialueella) oli sovittu jo ennen Hitin treeniä otettavaksi ääniavulla, halusin ottaa varman päälle ja vahvistaa suoraa pistoa. Alue oli vaihteeksi levahtanut johonkin 70-80 metrin syvyyteen kakkospiilolla, miten meidän treeneissä nuo alueet aina leviää? :D Teki tosi hyvän piston ja lopussa taas tarkenteli. Kolmas ukko oli vasemmalla aika lähellä takareunaa, meni ihan suoraan maalimiehelle vaikka joutui työskentelemään olemattomaan myötätuuleen, ja vaikka tuollaiset pistot ovat olleet Hitille vaikeimpia. Kakkosukkoa hakiessa sai vielä hajun ilmeisesti nelospiilosta, vaikka se olikin tyhjä. Oli niin varma, että sinne jäi ukko, hirveä hinkuminen oli kolmosen jälkeen vielä takaisin metsään! Helteestä huolimatta tosi onnistunut treeni siis, koiralle jäi vielä virtaa ja olis jatkanut hommia jos olisi saanut :) Se ilmaisu treenattaviin heti kun ehditään!

Paimennuksessa haettiin ensin lauma isolta pellolta ja ne piti laittaa treeniaitaukseen. Tuollaisen semisuuren lauman kanssa se olikin yllättävän vaikeaa, ne kun eivät halunneet treeniaitaukseen siirtyä. Heti kun sain porukan portin lähelle hollille, porukka jakaantui kahtia ja osa livahti oikealle ja loput vasemmalle -.- Olis varmaan pitänyt pitää koiraa kauempana ja flänkittää edes takas, että olis saanut jästipäät yhteneväisemmin liikkeelle. Eroteltiin sitten vielä aitauksessa sopivat treenilampaat aloittelevimmille ja vapautettiin loput, ei sekään ihan putkeen mennyt, mä en osaa! :D Hit teki muutaman kaaren ja sit tauolle. Tokalla kierroksella otettiin kaaria, kuljetus ohjaajalle, poispäinajona toiseen päähän. Virpi laittoi laitsalle merkit porteiksi, ja niiden välistä piti saada lampaat menemään. Noita pitää kyl harjoitella vielä lisää, että mulla on selkeä määränpää mihin koiralla lampaita ajautan. Sekoilin taas välillä nimittäin suunnissa itse. Hittikään ei ihan parhaimmassa vireessä ollut, ei ottanut käskyjä niin hyvin kuin viimeksi ja enemmän yritti nyt leikata flänkeissä, vaikka oli siellä paljon hyviäkin. Varmaan hellekin vaikutti, kumpikaan jaksanut oikein keskittyä. Paimennus ei ole sekään helppo laji, mulle ainakin tosi vaikeaa hahmottaa käskyt silloin kun koira ajaa lampaita muo kohti, kun suuntakäskyt ovat koiran oikea ja vasen, eivätkä mun. Pitäis treenata monta kertaa viikossa, että sais ne omaan selkärankaan, ettei tartteis jäädä miettimään missään vaiheessa vaan käskyt tulis automaattisesti. Keppi onneksi näyttää vähän suuntaa silloin kun itse sekoilen. Täytyy tehdä mielikuvaharjoitteluja.

SM:inkin suhteen lasketaan päiviä. Enää ei ennen koetta juurikaan viitsitä tokoa treenata, menee kisa sitten syteen tai saveen. Ruutu joko onnistuu tai ei, muihin liikkeisiin mulla on aika vahva luotto. Ykköstavoitteena on kuitenkin vireen säilyttäminen läpi pitkän kisapäivän ja tehdä omaan tasoon hyvä suoritus niissä puitteissa, mitä treenien perusteella on valmiuksia odottaa. Siellä on tuttuja, joiden suorituksia haluan mennä katsomaan, vähän jo jännittää viikonloppu! Varmasti hieno kokemus edessä :)

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Paimennusta!

Hilan kanssa paimentamassa taas. Raukka sai ihan kunnon tällin sähköaidasta ja meni auton viereen sen näköisenä, ettei halua tulla :( Könkkäsikin hetken tällin jälkeen, mutta onneksi meni nopeesti ohi ja palautui kun pääsi töihin. Ihan normisti hain sen hommiin enkä alkanut surkuttelemaan, ei se sitten jälkikäteen aitaa pelännyt tai väistänyt.

Eka kierros otettiin isolla laitsalla, otettiin taas poispäinajoa ja "häkitettiin" katokseen itsenäisesti. Siirrettiin lampaat laitumen perälle ja siellä otettiin hakukaaria ja ohjaajalle kuljetusta ja välillä flänkillä pois ja siitä poispäinajoa. Nyt oli vasen, aiempi heikompi suunta siis, tosi hyvä. Mutta se oikea. Hyytyi ennen laumaa ja meinasi leikata lauman edestä. Otin jokusen hyvän ja sit tauolle. Poispäinajot meni tosi hyvin.

Keskusteltiin tuosta uudesta ongelmasta ja ei kannata huolestua, tarjoilee sitä nyt kun on huonoista lähdöistä pysäytetty ja otettu samaa reittiä takaisin. Vähän epävarma siis. Otettiin sitten rajatummalla alueella niitä hakuja, ja saatiin vahvistettua sitä oikeaa. Samoin pitää jatkossa muistaa, että jos joutuu kaarella pysäyttämään -> antaa seuraavan haun tehdä vapaasti ilman käskytyksiä. Niitä vapaita hakuja tehtiin tuossa sitten aika paljon, vain pari käskytettyä. Poispäinajoa hiukan ja loppuun ihan vähän vapaata kuljetusta. Hit sai kehuja miellyttävän näköisestä menosta :)

Paimennuksen jälkeen käytiin tekemässä hiukan tunnetilaa ja vahvistettiin ruudun paikkaa, löysi ekalla kerralla :) Metallinouto otettiin myös, oli ällö. Mulla on kaksi metallikapulaa ja viritin nyt siihen kevyempään pehmusteet laippojen tyveen kun siinä pyörii laipat niin viikset voi jäädä väliin ilman viritelmiä. Koitti sitten siitä pehmusteesta etuhampailla närpätä kiinni, hölmö! Ei kelvannut mulle. Jotenkin outoa miten metkusta on yhtäkkiä tullut niin ällö. Tehtiin muutama vauhtinouto, sai palkan kun nosti vaan nopeesti. Nyt sitten aina ennen ateriaa tehdään pito- ja nostoharjoituksia, saa ruuan sitten palkaksi.

Tedin terveyden kanssa on taas vähän ongelmia. Hotspot jälleen kerran hännässä, vaikka tyyppi ei ole juuri edes uinut. Noita tuli talvellakin vaikka oli kuiva pakkaskeli, inhottavaa :( Mietin pureeko se itse itseään samaan kohtaan aiheuttaen hotspotin vai onko sillä vain taipumusta niihin. Kynsien leikkaaminen on myös käynyt viime aikoina hankalaksi, ehkä se tuntuu ikävältä sököillä nivelillä... Koira, joka on nuorempana ollut kaikissa toimenpiteissä helppo, muuttuukin yhtäkkiä hankalaksi tuossa. Hmm. En jaksa uskoa, että se tahalleen kettuilee. Pitää vähän siedättää sitä ja leikata vaikka joka päivä yksi kynsi, niin ei ole koiralle niin ikävää ja saa siedätystä hommaan. Osaa se kyllä porsastellakin, tänään loikkasi luvatta autosta ulos kyttäämään lampaita! Huoh. Täytyy ehkä joku kerta päästää Tedikin ihmettelemään niitä :)

lauantai 1. kesäkuuta 2013

Hakua, paimennusta, tokoa...

Pitäisi varmaan olla itselle armollisempi, harmittaa kun ollaan edetty niin hitaasti. Toisaalta kun lajeja on miljoona, on se etenemistahtikin väistämättä vähän hitaampi. Muistan aina ne viisaat sanat, että tärkeintä on se matka eikä määränpää. Se viime vuosikin meni niin eri tavalla kuin oli suunnitellut, elämänmuutosten vuoksi. Aina kaikkeen ei voi vaikuttaa :/

Eniwei, oltiin torstaina Lopella paimentamassa. Uusi paimennuspaikka siis, tosin neuvojana ennestään tuttu treenikaveri. Tekee kyllä hyvää vaihtelu, saatiin neuvoja liittyen sellaisiin asioihin, joihin en ole edes kiinnittänyt huomiota. Eka rundi tehtiin pyöröaitauksessa ja harjoiteltiin kaarille lähtöjä ja flänkkejä. Tässä tuli heti pari huomiota, nimittäin pitää laittaa koira heti maahan jos se meinaa lähteä kaarelta tai flänkiltä huonosti. Hit on myös aika usein kaaren päässä rynnännyt ja samalla leikannut, siihen puututtiin myös. Eli koira maahan ja flänkillä jatkamaan tai takaisin jo ennen sitä pistettä, jossa meinaa kiihtyä. Huonolla tyylillä ei siis pääse etenemään. Alkoi kyllä flänkit aueta jo tuon treenin aikana, jei.

Toinen kierros tehtiin pellolla. Ensin avusti siirtämään lampaat aitaukseen ja sitten vähän poispäinajoa aidan vierellä apukoiran kanssa vähän isommalla laumalla. Hit on ollut hirveän riippuvainen musta, jos jättäydyn taakse niin alkaa hidastella, nyt neuvosta otinkin etäisyyden sivusuunnassa ja koira eteni etäisyydestä huolimatta mukavaa tahtia. Tekee hyvää itseluottamukselle. :) Myös hakukaaria tehtiin, menin puoleen väliin matkaa, teki siististi kun oltiin alussa hinkattu niitä. Hyvä treeni.

Tänään sitten hakutreeni, olipa kuuma ilma! Hitin treenin aikana tuulenvire olematon. Eka maalimies oli oikealla etukulmassa, irtosi hyvällä suoralla pistolla riittävän kauas ja jonkin aikaa pyöri alueen reunalla tarkentaessaan. Kakkonen oli sen verran vaikeasti mitättömän tuulen alapuolella, että otettiin nyt se ääniapu eli taputus vahvistamaan riittävän syvälle irtoamista. Lähti kuin naton ohjus ja meni hiukan nenä kiinni maalimiehen ohi, pyöri hetken ja meinasin jo kutsua pois, mutta sitten sai tarkennettua ja löysi. Vika ukko oli pakeneva, sai melkein juosta maalimiehen kiinni, hyvää vaihtelua koiralle ettei aina tehdä valmiita. :)

Tokon treenaus jatkuu, kävimme päivällä ennen hakutreeniäkin tokoilemassa. Ruutu tehtiin pari treeniä todella paljon helpotettuna, ja nyt on taas se oikea suoritus alkanut löytyä. Me oltiin vain treenattu niin tuhottoman paljon merkin kiertoa, että tarjosi sitä sitten ruutuun lähetyksissäkin. Täytyy muistaa tehdä ruutua myös paljon vaikka opetellaankin merkin kiertoa vahvemmaksi samalla. EVL ruutu sujui. Tehtiin myös ohjattu ja tällä kertaa noudettiin vasenta. On auttanut huomattavasti kun madalsin kierrä- käskyn äänensävyä, ei ole sen jälkeen yrittänyt enää mennä merkin ohi suoraan kapuloille, veikkaan että äänensävy oli käskyissä vain liian samanlainen. Nyt sen on helpompi erottaa ne. Ohjatun vasen oli hukassa, muisti sen oikean jota ollaan tehty kaksi edellistä treeniä ;) Otettiin muutama toisto, niin se vasenkin löytyi taas hyvin. Huomenna vietetään ansaittua lepopäivää.

SM- joukkuekisan edustuspaikka tuli meille, eli kisaamme Hitin kanssa vielä voittajassa silloin kesäkuun lopulla. EVL ei ole ihan vielä valmis ja VOI- jutut se osaa kyllä, joten kannetaan kortemme kekoon seuran eteen sitten vielä voivoi:ssa. Ihan hyvä kokemus varmasti, otamme sen kisamaisena treeninä :) Poimitaan sieltä sitten treenattavat- listaan lisää juttuja. Sain Hitille metsästettyä myös paimennuskisoihin paikan, yhteen saatiin varma paikka ja kahteen ollaan varasijalla. Nyt sitten vain treeniä. On ollut hirmu kiva lueskella muidenkin kuulumisia, ja huomata miten harrastukset ovat lähteneet toden teolla käyntiin.

keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Treenejä ja Tedin niveltutkimus

Tedin niveltutkimuksen toinen vaihe oli tänään. Ei muutoksia painon jakautumisessa, edelleen tasaisesti kaikilla jaloilla. Ted ei ole ollut viimeaikoina kipeä, joten liikkumisessa en ole huomannut isoja muutoksia, mutta eron alkoi huomata 3 viikon kohdalla yleisolemuksessa. Tedistä on siis tullut paljon leikkisämpi kotioloissa, leikkii yksinään ja tulee tyrkyttämään lelua jos hänellä on tylsää. Yksi järkytys tosin mahtui tähän koekäyntiin, nimittäin painoa oli tullut kilon verran lisää! Hups! Ei todellakaan tunnu kyljistä millään tavoin lihavalta, mahtaisiko se ravinne sitten vaikuttaa nestetasapainoon... Tai sitten siinä on korkea energiapitoisuus. Painoa kuitenkin 22kg, tarttee vähän nipistää ruuasta pois koska noilla nivelillä se 20-21kg on ollut mielestäni sopiva tuolle koiralle. Painoi alimmillaan teininä jotain 18kg ja silloin oli kyllä liian laiha.

Tänään oli ihanan keväinen ilma, mentiin sitten treenailemaan kentälle. Hit teki ensin ruutuja, heitin namin palkaksi. Löytyi oikea kohta tosi hyvin :) Hyppynouto oli hyvä, palkkasin taas kontaktista ennen noutokäskyä. Metallinouto ihan ok. Kaukokäskyjä hinkkailtiin, osaa jo melko hyvin uuden down- käskyn ja toimii! Ilme on paljon parempi. Tarvitsee vielä pienen avun siihen, mutta hirveän nopeasti on uuden käskyn oppinut. Ja tekee myös seiso- maahan vaihdon rutkasti paremmin teknisesti tuolla uudella käskyllä. Otettiin luoksetulo kerran läpijuoksuna ja loppuun taas pk- hypyt. Nyt meni kisakorkuinenkin A- este, 180cm! En ole hetkeen sitä uskaltanut koittaa, kun kesällä ei lähtenyt sitä kiipeämään, niin tehtiin hetki vain matalempaa. Nyt asiaa auttanee se, että esteen juuressa on lunta, eikä näytä niin pelottavalta. Täytyy hyödyntää tuo hanki nyt tässä kevään aikana, niin eiköhän kiipeäminen suju ongelmitta kesälläkin. Hilarin tämän päivän treenejä on videossa. Ted sai tehdä vähän nakkitemppuja. Ei kiinnostaneet pissat tällä kertaa, kun nakkia oli naaman edessä ;)



Eilen käytiin ottamassa myös tokoa myöhään illalla kaupan parkkiksella. Siellä oli valoa ja aurattu kenttä! Ted teki vähän ruutua ja Hit kaukoja, ruutua, luoksetulon maahanmenoa ja metallinoudon. Hit oli ihan super!

Eilen päivällä käytiin Hilarin kanssa myös paimentamassa. Eka kierros otettiin vain vapaata kuljetusta. Lisäksi blokattiin muutama lammas joukosta pois ja siinä harjoiteltiin seinän ja lampaiden väliin menoa. Tuli itsekin siinä samassa treenattua lampaan käsittelyä. Eka kierros oli hyvä. Toisella oli sitten seinien vieressä kujat, ja kujia ennen tolppa. Lampaat piti kierrättää seinän vierestä, sitten kujien välistä tolpan ympäri ja toisen seinän vieressä olevaan kujaan... No oli himppasen vaikeaa! Itse sekoilin suunnissa, koira sekoili suunnissa, lampaat jumiutuivat tolppaan jne. Jotenkin räpiköitiin se harjoitus läpi :D Hitille tuli parissa kohtaa tilanne, jossa lammas kääntyikin vastaan ja Hit olisi mieluummin väistänyt kuin käynyt nappaamassa. Täytyy opettaa sille jokin käsky siihen, että saa sanoa ja tarvittaessa käyttää hampaita. Hipsua vähän nössötyttää. Vaatii hirveästi rohkaisua noissa tilanteissa ainakin vielä.