maanantai 20. helmikuuta 2012

Tottista ja agilitytreenit

Hieman saattaapi kestää, että opin käyttämään tätä bloggeria kunnolla... Mulla on nyt loma niin onpahan aikaa opetella. Tämän lisäksi täytyy kyllä ihan ääneen mainita, että tähän maahan mahtuu yllättävän paljon ihmisiä, jotka haluavat pahaa muille ihmisille puuttumalla asioihin, jotka eivät heille pätkääkään kuulu. Ihan oikeasti. Joskus se pilkka vaan voi osua omaankin nilkkaan. Omalta osaltani tein periaatepäätöksen, että en jatkossa aio kommentoida muihin liittyviä asioita ja vastaan vain omista sanomisistani ja teoistani. En vaivaudu ottamaan kantaa asioihin jotka eivät itseeni tai omiin koiriini liity ja mikäli niitä ei minulta vaivauduta suoraan kysymään. Minulle on aivan se ja sama mitä minusta puhutaan niin kauan kun totuudessa pysytään, keskityn omiin koiriini ja niiden kanssa puuhasteluun. Suosittelen muillekin. Muutenkin on melko kyseenalaista ottaa kantaa mihinkään sellaiseen jonka asianomaisia ei tunne eikä ole koskaan tavannutkaan... Esimerkiksi netin välityksellä ei voi oppia tuntemaan yhtään ketään. Jokainen tekee varmasti virheitä mutta toivottavasti niistä myös otetaan opiksi.

Noh, niitä treenipäivityksiä.

Käytiin päivällä ohjatuissa tottiksissa. Ollaan oltu viimeksi noissa treeneissä joskus ennen Hitin sairaslomaa. Tein henkilöryhmää ja lopuksi yhden luoksetulon. Henkilöryhmään teki tosi hyvin lähestymisen, pysyi ryhmän keskellä mukana ja henkilöiden kierrot vasemalle olivat todella hienoja. Oikealle kierroissa teki taas sitä samaa mitä joskus aiemminkin, että jätätti hieman. Palkkasin sitten edestä aina juuri ennen kuin itse käännyin niin pysyi sen jälkeen paremmin mukana. Ohjaajankin mielestä ilme oli nyt ihan eri kuin mitä aiemmin, todella hyvää seuraamista lukuunottamatta niitä oikealle kiertoja joissa paikka ei pysy. Täytyy satunnaisesti aina palkata koira niissä kohdissa. Luoksetulo oli korrekti, mutta selvästi ennakoi tokon pysäytyksiä eli himmasi ennen eteentuloa. Läpijuoksuja siis lisää.

Otin siinä odotellessa Tedin tokoilemaan myös, sai tehdä merkille menoa ja siitä ruutuun. Vähän seuraamista ja luoksetulo pysäytyksineen. Nyt löytyi se ruutukin heti ja intoa piisasi. Otin Hitin vielä uudestaan ja tehtiin hieman ruutua lyhyeltä matkalta ja kaukokäskyjä.

Vein Tedin kotiin ja kävin vaihtamassa vaatteet, kun ulkona oli hirveä myräkkä koko tottistreenin ajan. Karsea ajokeli treenihallillekin. Rata oli niin yksinkertainen, että en taida jaksaa piirtää sitä. Keskityttiin nyt niihin kontakteihin. Ei siinä radassa oikeastaan muuta ihmeellistä ollutkaan kuin hypyltä U:n mallista uraa pitkin kepeille tulo ja sitten ne kontaktit. Kepeistä haki nyt ekan keppivälin todella hyvin kun eilen käytiin sitä treenaamassa, mutta kiire oli niin järjetön ettei olisi sitten millään malttanut pujotella niitä keppejä. No eiköhän tuokin paketti saada kasaan. Mietittiin sitten niitä kontakteja ja oltiin samaa mieltä siitä, ettei Hit ole ihan tajunnut niiden ideaa. Pohdittiin kosketusalustan käyttöä ja tultiin lopulta siihen tulokseen, että koitan ihan vain naksuttimella sheipata niitä kontakteja kuntoon. Ensin merkataan kohta heti kun koira tulee niin, että takajalat ovat kontaktilla ja etujalat maassa, ja sitten pikkuhiljaa pidennetään aikaa ennen kuin naksaus kuuluu. Toivottavasti tämä tuottaa tulosta. Hit oppii kyllä hirveän nopeasti naksulla niin ehkä sillä saa helpoiten merkattua sen kohdan, kun se tekee oikein. Nytkin se jo tarjosi sitä, että jäi kontaktille ihan odottamaankin vaikka oli lupa tulla ottamaan nami. Se on niin nopea koira, ettei mulla ole mitään mahdollisuuksia saada sitä hanskaan jos kontaktien alastuloille pitäisi aina ottaa kilpajuoksu. Ja Hitissä on nyt se hyvä puoli, ettei himmaa lopussa, mutta kääntöpuolena on sitten se kontaktille pysähtyminen. Kaukokäskyjä aion myös taas naksutella, virittelysanasta ja jättökäskystä alkaen. Pitää olla tyytyväinen koiran vauhtiin, mutta ei totisesti ole helpoin mahdollinen aloituskoira tähän lajiin kun välillä tuntuu, ettei vaan millään ehdi itse.




3 kommenttia:

  1. Joo en mäkään ymmärrä mistä noita ilkeilijöitä tulee. Varmaan siinä on oma elämä jotenkin huonona jos ei osaa keskittyä elämästä nauttimiseen.

    Sitäpaitsi juuri mikään ei ole mustavalkoista. Ei ole oikeaa ja väärää, on vaan parempia ja huonompia valintoja. Toinen valitsee toisesta pahasta toisen, toinen toisen. Ei kaikkien tarvitsekaan olla samanlaisia.

    Kiva blogi! Bloggerilla saa kyllä tosi kivoja blogeja aikaan vaikka ei osaisikaan koodata.

    VastaaPoista
  2. Nuo asioista tietämättömät paskanpuhujat on tosiaan syvältä. Itsekin ihmettelen eikö ihmisillä ole oikeasti muuta tekemistä kuin kytätä toisten tekemisiä, juoruilla ja keksiä omaa kivaa kaikille kerrottavaksi. Ja aikuisilla ihmisillä on ilmeisesti niin kovin vaikea kysyä asioista suoraan ensin. Mutta ei sellaisista kannata välittää, niillä ei itsellään ole omaa elämää eikä muuta tekemistä. Me ollaan henkisesti vahvempia! :)

    VastaaPoista
  3. Olen sitä mieltä, että varmasti joka ainoa ihminen on joskus sanonut jostakusta toisesta jotain pahaa. Se kuuluu jotenkin ihmisen perusluonteeseen. Jos joku ei ole koskaan sanonut kenestäkään mitään pahaa, heittäkööt sen ensimmäisen kiven. Olen varma, että niitä kiviä ei montaa lennä :) Mutta opiksi pitää ottaa ja kokemus opettaa.

    Ainakin itselle on tullut paljon parempi mieli, kun on jättänyt turhat kommentit ajatuksen tasolle. Minua ei niinkään häiritse se muista ja muiden asioista puhuminen vaan se, että myös valheelliset jutut kiertävät. Enkä ymmärrä sitä, miten jotakuta voi oikeasti kiinnostaa niin paljoa joidenkin toisten asiat, että niistä vaivaudutaan jopa soittelemaan ympäriinsä yrittäen puuttua muiden elämään. Se menee jo yli.

    VastaaPoista