Terveissi Piäksämäelt

Pikkuhiljaa aletaan kotiutua tänne nykyiselle paikkakunnalle Pieksämäelle. :) Viikon verran täällä asusteltu ja kierrelty hirveästi lähiympäristöä ja tutkittu paikkoja. Lauantaina ja sunnuntaina käytiin itsenäisesti treenailemassa pitkästä aikaa tämän kaiken härdellin jälkeen, ajeltiin paikallisen koiraseuran kentälle ja treenailtiin vähän tokoa. Tänään sitten ängettiin mukaan ohjattuihin tokoihin. Aivan huikeaa, että täällä pyörii ohjattu toko, se on juuri se mitä Hitin kanssa pitää treenata. Saatiin liikkuritreeniä ja koirahäiriötä ja Hit toimi ihan mielettömän hyvin. Paikallaolo piilossa, olisi tullut 10. Tehtiin kisanomaiset kaukokäskytkin, kisapituinen matka + vieras mieshenkilö käskyttämässä koiran takana + vieras halli, mutta Hit teki aivan huikean upeasti. Ihanaa huomata, miten se on kypsynyt ja aikuistunut. Ei ollut kaukokäskyjumeista tietoakaan. Muuten tehtiin liikkuroituna seuraamista ja hyppynouto. Lisäksi itsenäisesti lisää kaukokäskyjä ja liikkeestä istumista. Ei paljoa enää puutu kisavalmiudesta, enää tunnari ja ruutu varmaksi niin se on siinä. Tokokisoihin tullaan menemään kesän aikana aivan varmasti. Muutenkin oli tosi kiva mennä uuteen seuraan mukaan, kun ei yhtään tullut ulkopuolinen olo. Tosi hyvä porukka varmasti täälläkin, vaikka kotipaikkakuntalaisia tuleekin ikävä. Tedin kanssa tein pihalla hiukan jotain hömppää ja siitä lähdettiin metsälenkille. Ollaan käyty juoksemassa aika paljon, ja tuolla kentän läheisyydessä löytyy polkuja joissa uskallan pitää koiria vapaanakin, tosi hyvä juttu kun ne ovat niin paljon tottuneet vapaana liikkumaan. Lisäksi siellä on järvi, johon Hit ottikin jo tänään varaslähdön heti kun silmä vältti...

Hit kävi Salon näyttelyssä ennen muuttoa, ja aika kivat olivat tulokset. Ensimmäinen kerta avoimessa luokassa, ja miehistyminen näkyi jo tuloksessakin; AVO ERI3 SA PU3. Tuomarina oli Pirjo Aaltonen, tässä arvostelu:
Mittasuhteiltaan ja ääriviivoiltaan sopusuhtainen hieman tuhdissa kunnossa esiintyvä uros. Hyvät pään mittasuhteet ja korvat. Sopivasti kulmautunut. Oikealaatuinen karvapeite. Hyvä runko. Liikkuu hyvin edestä ja takaa, sopiva askelpituus.

Hit on jostain syystä talven jälkeen pyöristynyt, vaikka ruokinta eikä liikunta ole muuttuneet. Aiemmin se oli kuiva. Veikkaan, että energiankulutus on nyt ilmojen lämmettyä pienentynyt, kun ei tarvitse lämmittää kroppaa. Olin kyllä tehnyt tämän observaation pienen pyöristymisen suhteen jo tuossa huhtikuun aikana, ja poika onkin ollut kiristelykuurilla. Kertaheitolla ei kuitenkaan voi ruokamäärää vähentää olemattomiin, joten antaa ajan ja liikunnan tehdä tehtävänsä. Tuloksia on jo nähtävillä. :) Hitillä on myös liikkeet parantuneet meidän yhteisen juoksuharrastuksen myötä, liikkuu tehokkaammin. Tyytyväinen olin kuitenkin tulokseen ja arvosteluun.

Koirat ovat sopeutuneet yllättävän hyvin kerrostaloelämään. Tedillä on tosin ollut hieman vaikeuksia, se ei haluaisi jäädä yksin ja protestoi vinkumalla. Onhan niillekin tämä ollut yhtä iso muutos kuin itselle, ei ole enää toista ihmisjäsentä laumassa, ei isoa asuntoa, vieras ympäristö, muutosta tullut treenitauko, jne. Mutta eiköhän se tästä, kun päästään taas rutiineihin kiinni. Onneksi on nämä karvaiset ystävät olemassa, ne ovat itselle ihan uskomaton voimavara ja niihin jos keneen voi luottaa.

Päivityskatko

Oman elämäntilanteeni vuoksi blogi ei parhaillaan päivity. Tuli ero ja meneillään on muutto ja muutenkin vaikeaa aikaa elämässä, joten tällä hetkellä ykköseksi menee oma ja lemmikkien hyvinvointi. Mietitään niitä kisaamisia ja blogin päivityksiä sitten, kun oma elämä alkaa taas palata raiteilleen :/

Extempore kisoja

Meidän piti sunnuntaina mennä vain töihin Someron paimennuskisoihin, mutta oli sitten pakko koittaa itsekin treenimielessä rataa kun päästiin jälki-ilmoittautumalla mukaan. Tiesin, että koira ei ole valmis, mutta eipä me otettu sitä ollenkaan vakavissaan vaan nimenomaan hyvänä harjoituksena, itsekin kun on ihan ummikko noissa touhuissa. Negatiivisilta kommenteilta ei kyllä voinut välttyä kun tämmöisen näyttelykoiran kanssa siellä koittaa, mutta aivan sama, senkus puhuvat. Itse tietää koiran puutteet ja rahkeet parhaiten. Ihmettelen mitä väärää siinä on, jos haluaa harrastaa koiransa kanssa eri lajeja, on se sitten mistä linjasta tai suvusta tahansa. Onneksi meillä on sentään ollut tosi kivoja treenikavereita, siellä vaan tsempattiin :)

Oltiin kakkosluokan ajan tolpalla, Hit oli jotenkin ihan paineessa, ei oikein ottanut käskyjä vaan haki vaan kontaktia muhun. Omassa suorituksessa lähti hakukaarelle ihan hyvin, menin noin puoleen väliin auttamaan, kun pitkän matkan haku ei ole vielä valmis. Otti häiriötä tolppakoirasta ja nosto meni plörinäksi sitten. Tuomari kommentoi kisan lopussa, että kaari jäi kaikilla vähän vajaaksi. Tolpankierto meni hyvin, poispäinajossa käskytin koiraa vähän liikaa oikealle tai vasemmalle, mutta koiran osaamiseen nähden sujui hyvin. Ekasta portista taas mun mokien takia pääsi osa lampaista portin ohi, ajautin ne portista sitten uudestaan. Kuljetuksessa toiselle portille painosti liikaa, lampaat tuli ihan mun jalkoihin. Hit on vielä keskeneräinen ja lampailla oli kova veto menosuuntaan, niin mun oli pakko pitää koira lähellä, jotta lampaat ei karkaa. Kauempaa ei välttämättä olisi lähtenyt hakemaan niitä. Kuljetuksessa piti pitää koira vinossa, jotta lampaat pysyi linjalla. Kakkosportista mentiin ihan hyvin, siitä kääntö häkille. Kuljetus kokonaisuudessaan meni mun mielestä aika kivasti, olin siihen tyytyväinen. Lampaat liikkui tosi liukkaasti joten ei ollut mullekaan helppo tehtävä ennakoida mitä ne aikoo. Häkityksessä mulla oli hyvä suunnitelma siitä, mihin jätin koiran. Avasin häkin oven ja lähetin koiran vasemmalle, niin piru vie se teki liian jyrkän flänkin ja lampaat juoksi täysillä häkin ohi. Koira otti ne vielä siitä kiinni, mutta hetken kun veivattiin, yksi lammas lähti uudestaan. Tiesin, että peli on aikalailla menetetty, mietin käskytänkö koiran maahan ja annan lauman karata vai katsonko mitä koira tekee, päädyin jälkimmäiseen ratkaisuun. Nuo lampaiden karkaamiset ovat Hitille vaikeita, sillä se lähtee juoksemaan perään eikä tajua ottaa etäisyyttä kaarien kautta jolla tilanteen saisi ratkaistua. Mutta hyvä treeni tuo oli. Tuli selväksi, että flänkit ei toimi tuohon suuntaan, jos koira on esim. maassa ja kskytän siitä kaarelle. Lisäksi hakukaari pitää saada kuntoon ja totuttaa se siihen, että tolppakoira/ ihminen voi seistä lähellä laumaa.

Tänään käytiin sitten paimennustreeneissä. Treenattiin hieman hakukaaria ja kappas, kun koira päätti jättää taas vajaaksi juuri tolppakoiran kohdalla. On epävarma. Auttamalla meni sitten ihan hyvin, sitä pitää vaan vahvistaa. Samoin huomattiin flänkeissä, että se on vain epävarma silloin, kun jään sen selän taakse. Samoin koittaa hakea kontaktia noissa tilanteissa. Helpotti, kun en katsonut itse ollenkaan koiraan vaan sanoin vain käskyt. Toinen kierros hinkattiin flankkeja ja selvästi alkoi hoksata, että voin pyörittää sitä lauman ympärilläkin vain ja miten haluan sen liikkuvan. Hyvä Hit :) Näitä lisää.

Tedin kanssa käytiin muistuttelemassa FH esineitä. Viime viikolla oltiin myös jäljestämässä. Sitten tulikin viikonloppuna yllättäen viesti, haluanko tulla kokeeseen josta kysyin aikaa sitten paikkaa ja koe oli täpötäynnä. Tulee pikkaisen pikaisesti, torstaina käydään vielä jäljestämässä ja toivottavasti kuvio on vieras talloja + tuttu maalimies jäljen päässä. Me ollaan ehditty tehdä noita tosi vähän, hiukan viime syksynä ja nyt nämä, mutta toivottavasti koira on sisäistänyt idean. Motivaatio on ainakin noussut huimasti. Koepaikka on lähellä joten pakkohan mun oli se paikka ottaa, mennään kokeilemaan ihan huvikseen. Olen tyytyväinen, jos koira tällä kertaa lähtee jäljestämään paalulta hyvin. Ja jos ei lähde, niin pitää tehdä lisää töitä jotta se sisäistää tämän maalimiesmotivaattorin kunnolla. Koe on siis jo lauantaina!

Hilarin kanssa ollaan hiukan treenattu taas tokoa, tehtiin yksi päivä liikkurin kanssa tunnari ja kyllä se oman toi muihin koskematta, mutta epävarmuuden huomasi. Lisää vain toistoja. Viime lauantaina oltiin hakumetsässä, rata yli 100m, maalimiehet etukulmissa ja hiukan ylempänä. Vasemman kulman haki hyvin, mutta oikeassa kulmassa tuli ongelmia. Ihan vieressä porukka teki esineruutua (olis sen paikan voinut fiksummin valita), niin koira toki oli menossa sinne kun sieltä kuului ääntä ja liikkui porukkaa. Otti vähän itseensä kun jouduin kieltämään ja kutsumaan pois. Tuli tosi monta tyhjää pistoa siihen... Mentiin sitten vaan lähemmäs maalimiestä. Tuo kulma oli vaikea monelle. Kaksi vikaa ukkoa jätettiin noin keskialueelle ja lähelle, ne meni ihan ok. Lopuksi näytettiin metsään juokseva ukko ja hetsattiin ja vietiin koira pois. Tein myös esineruutua reaktiolla. Ihan hyvin se meni. Tedikin pääsi tekemään esineruutua, mutta sillä oli kyllä homma melkoisen hukassa :D

Tunnetilaa ja koiran kehumista

Siis voi hyvänen aika mikä päivitysväli... Ehheh, vähän lipsahti. Blogin päivitys on kyllä käynyt monta kertaa mielessä, mutta en vain saanut itsestäni irti. Silloin kun olisi aikaa, ei jaksa konetta avata, ja muuten ei sitten sitä aikaa olekaan ollut. Mietin jo hetken, että muistanko enää edes salasanaa tänne. Kaiken kukkuraksi mitä kauemmin päivitystä venyttää, sitä vaikeampi se on tehdä... Mutta täällä me ollaan, hengissä, ja mukavasti ollaan treenattukin, vaikka ei me sitä muille olla kerrotukaan ;)

Yksittäisiä treenejä en ala tähän purkamaan, niitä on ollut tämän päivitysvälin aikana niin rutosti. Paimennuksessa ollaan päästy ulos treenailemaan ja edellisessä ratatreenissä tuli selväksi, että Hit ei osaa pitkän matkan hakuja. On sen verran kiinni ohjaajassa, ettei oikein irtoa ja sen seurauksena leikkaa. Lyhyet matkat teki ok. Viime torstaina käytiin iltatreenissä ja treenattiin niitä hakuja, tänään käytiin ratatreenissä ja nyt sai olla tyytyväinen koko rataan. Kyllä se sieltä kehittyy, tasaisen varmasti. Ratatreeni oli muutenkin tänään mukavan seesteinen, olisi pitänyt olla se videokamera mukana! Sunnuntaina Hit pääsee SPKYn kisoihin auttelemaan varikolle palautuksissa ja tolpalle. Sen kanssa on kiva mennä, kun ei sählää turhia. Eiköhän me siellä selvitä, ja samalla näkee itse kisatilanteen ihan livenä. Koitetaan päästä sitten jossain vaiheessa kesää itsekin kisailemaan, mutta haluan sille vielä varmuutta. Olisi muuten voinut jo noihin kisoihin sen ilmoittaa. Tässä on vain aika huonona juttuna tuleva muutto, muutan siis työkuvioiden vuoksi kesäksi Pieksämäelle joten treenaus käy melkolailla mahdottomaksi Somerolla vaikka viikonloput ollaankin täällä :( Noh josko me päästäisiin sillä seudulla johonkin treenaamaan. Syksyllä on sitten edessä muutto Lahteen.

Tokoa ollaan tehty tasaisen varmasti, tosin hieman harvemmin ehkä (noin 2 krt viikossa). Mutta tämä treenitahti onkin sopinut Hitille erinomaisen hyvin. Se toimii paljon paremmin tällä kuin päivittäisellä tahkoamisella. Ted nyt vaan humppaa ja hubailee ihan muuten vaan treeneissä mukana, mutta Hit on itseasiassa edistynyt. Välillä alkoi jo epätoivo nostaa päätään, mutta maltillisesti kun ollaan vain treenattu niin onhan ne liikkeet sieltä alkaneet tulla. Ruutu sujuu jo aika kivasti, useimmiten löytää ihan hyvin sinne ja paikka on juuri sopiva. Tällä hetkellä heitän sille palkan kun pysäytän oikeaan kohtaan. Vielä tarvitsee häiriötreeniä yms tehdä, mutta pääasia että edistytään. Tunnari alkaa olla jo aika pro. Epävarmuus on selvästi vähentynyt ja olen itse miettinyt asioita ja omaa käytöstä treeneissä (kiitos kuuluu Susanna Korrin koulutukselle, josta lisää myöhemmin tekstissä). Hit on selvästi tajunnut jutun idean, työskentelee nopeasti mutta varmasti. Olen vielä jäänyt kapuloiden lähelle ja pyytänyt koiran kauempaa, jolloin se ei turhaan kiirehdi palautuksen kanssa. Mutta virhettä, sitä ei ole tullut pitkään aikaan. Kaukokäskyjen kanssa mennään aika vaihtelevasti. Tekniikka on periaatteessa kunnossa, matka on nyt noin 5m jota pitäisi hiljaksiin pidentää. Suurin virhe kaukokäskyissä on se, että suorittaa välillä väärän vaihdon. Pääasia kuitenkin, että tekee. Mitään jumittamista ei ole esiintynyt nyt vaan ihan tällaisia huolimattomuusvirheitä. Eteenpäin ne kaukotkin kuitenkin ovat menneet. Jos tekee väärän vaihdon, en noteeraa, vaan otan vain uusiksi ja oikeasta tulee palkka. Luoksetulon maahanmenoon ollaan saatu vauhtia ja metallinouto on hyvä, seuruusta istumiseen ollaan myös tehty lisää nopeutta käsimerkillä auttamalla. Vain varmuutta ja pientä viilausta lisää, niin mennään hyvin mielin kokeeseen. Treenit ovat tuntuneet poikkeuksetta sujuvilta ja meillä on ollut tosi hauskaa, omalla asennemuutoksella on varmasti ollut vaikutusta tähän. Kiirettä kisaamaan ei ole ja pitää lukea koiraa. Mä en halua tehdä huonolla ilmeellä mitään, kun en halua että se kokeessakaan näyttää sellaiselta.

Hakua ollaan päästy treenailemaan yllättävän aktiivisesti. Talvitauon jälkeinen eka treeni meni persiilleen, mutta sen jälkeen homma lähti rullaamaan. Hit treenaa nyt L- pistoja suorien ohella ja umpipiilo oli myös viime treenissä, ei ongelmaa. On toiminut tosi kivasti. Ilmaisua ei vieläkään ole metsässä, joten se täytyy nyt tämän kesän aikana rakentaa. Haku on se laji, jota voisi ekana ehkä kisata. Täytyy nyt katsoa miten tuo muutto vaikuttaa kuvioihin, että koska sitten koira on siinä kunnossa. Tottiksessa oikeastaan se metrinen este on eniten kesken.

Agilityssä käytiin maaliskuun lopulla epiksissä, kun oma seura järkkäsi. Ekassa radassa oli vain hyppyjä ja putkia ja minä tollo ohjasin koiraa aivan kummallisesti. Unohdin katsoa koiraa jne. Otin uusinnan siltä radalta ja keräsin itseni, sittenhän koira meni juuri kuten pyysin. Harmillinen virhe tuli hypyn jälkeiseltä putkeen menosta, kun ekalla kierroksella olin valssannut siinä kohtaa ja nyt vain heitin koiran putkeen, ja se kääntyikin putken suulla mun perään. Aika oli kuitenkin jotain -16s eli hyvin meni. Ykkösen rata tehtiin myös, siinä taisi tulla kepeiltä yksi virhe kun en antanut koiralle aloitukseen tarpeeksi tilaa ja hylky keppien jälkeiseltä putkelta, kun otti väärän pään. Mun olisi pitänyt mennä toiselta puolelta keppejä. Loppurata taisi mennä ihan hyvin ja teki kontaktit! Treeneissä ollaan tehty ihan perusjuttuja, niitä keppejä ja kontakteja... Keinu on eniten kesken ja sitä oltiin viimeksi eilen treenailemassa. Hittiä vähän jännittää se. On agi ihan mukava laji, mutta tuskin me tullaan koskaan agissa kovin tavoitteellisesti kisaamaan. Kunhan nyt kokeillaan mihin rahkeet ja kiinnostus sitten riittää.

Käytiin tosiaan Susanna Korrin tottiskoulutuksessa ja saatiin sieltä hirmu hyviä vinkkejä, voin kyllä lämpimästi suositella. Paljon ajateltavaa sai jo muiden koirakkojen katsomisesta. Hitin kohdalla katsottiin seuraamista ja tunnetilaa. Se onkin ollut meidän kuukauden treenitavoitteista ykkössijalla. Oikea tunnetila. Voiko tärkeämpää asiaa ollakaan. Seuraamista halusin käydä läpi, koska Hit kisoissa ei ole ihan rehellisesti ollut mukana, vaan ottaa painetta ja pälyilee silloin kontaktin kanssa. Ihan kivalta se numerojen perusteella on näyttänyt, mutta se ei ole tuntunut siltä mitä treeneissä. Vikaa löytyi ainakin omasta kävelytyylistä käännöksissä, olen jyrännyt koiraa huomaamattani ja nyt sain siihen hyvät vinkit kuinka asian korjaan. Koira oli heti rehellisemmin mukana, ehkä sitä on vain ahdistanut mun kävelytyyli? Herkkis kun on. Ja sitten siihen oikeaan tunnetilaan virittämisen vinkit otin myös onkeeni ja sitä ollaan nyt tehty joka treenin alussa. Kyllä koira aktivoituu ;) On kyllä niin kupliva olo odotella seuraavaa kisaa, kun on sellainen tunne että huippusuorituksia tässä rakennetaan. Ei tosiaankaan ole mitään hajua milloin kisataan seuraavan kerran, veikkaan voivoi- tokoa kesän aikana.

Mutta eihän se pelkän koiran oikea tunnetila riitä, ohjaajan psyykkaus on vähintään yhtä tärkeää... Kävin Vappu Alatalon luennolla ja sieltäkin sai paljon ajateltavaa. Tuli ihan tosissaan mietittyä omaa jännittämistä ja kyllähän minäkin jännitän ja minulla on liian korkea viretila kokeissa, joka varmasti vaikuttaa koiraan. Mielikuvaharjoittelua olen tehnyt jo perustreeniin ja hommahan toimii! Siksi varmaan tokoihin on löytynytkin tämä onnistuneiden treenien putki. Olin kyllä oivaltanut jotain jo ennen luentoakin, mm. tulostavoitteellisuuden unohtamisen ja siksi me ei ollakaan nyt väkisin kisattu. Haluan koiran olevan valmis ja varma kun kisaan mennään. Suurimpana vinkkinä kuitenkin itselleni oli: hengitystekniikan opettelu, negatiivisten ajatusten muuttaminen positiivisiksi, ei ole pakkoa onnistua vaan pitää keskittyä tekemiseen sillä hetkellä, opettele rentoutumaan kisoihin mennessä. Lisäksi koetta edeltävänä viikkona täytyy tehdä treenejä, joissa ei tule epäonnistumisia. Tästä luennosta tuli sellainen positiivisen ajattelun henki treeneihin.

Noin muuten me ollaan vaan kovasti yritetty kohottaa omaa ja koirien kuntoa :) Tedikin on päässyt mukaan juoksemaan, ei ole nivelvaivoja ollut. Pyörällä en ole Tediä juoksuttanut ja en aiokaan, mutta itse juoksen vähän hitaampaa niin se pystyy hyvin siinä vauhdissa olemaan mukana. Rakennellaan lisää peruskuntoa molemmille koirille.