Hit on toipunut täysin kastroinnista ja piristynyt hurjasti. Poikkeuslupa saatiin ja samalla Hit siirtyi EJ-rekkariin. Prosessissa kesti, koska Hitin alkuperäinen rekisteritodistus oli kadonnut. Jouduin ostamaan uuden FIN- rekkarin, jotta poikkeuslupa saatiin käsiteltyä... Pääasia, että homma vihdoin hoitui. Hit on edelleen kuitenkin kuntoutuksessa. On vajaatoiminnan jälkeen hieman pullukka, ja lihasmassaa ei meinata saada millään takaisin, vaikka on jumpat sun muut. Yksi tuttu sanoikin, että testosteronin hiivuttua lihasmassan kasvatus näillä uroksilla on todella vaikeaa, ja sitten kun on tuo vajaatoiminta lisänä. Hit voi muuten todella hyvin, mutta takareidet ovat säälittävän ruipelot. Olemme käyneet uimassakin kerran viikkoon. Ajattelin vaihtaa osan uitoista vesimattoon, jotta takaosaa saataisiin kunnolla syyniin. Mitään kisatavoitteita ei olla edes mietitty, kun en tiedä saadaanko tuota fysiikkaa enää koskaan terveen koiran tasolle. Mutta rally on turvallinen laji, joten sen parissa jatketaan varmasti. Treeneihin voisi jo nyt mennä, jos en olisi ollut niin kiireinen koulun suhteen.
Indin kanssa touhutaan perusliikuntaa ja jumppia. Uittoa kokeiltiin, mutta se oli toistaiseksi turhan raskasta johtuen todennäköisesti Indin uintiasennosta. Sillä on ihan hyvä tekniikka, mutta liivit päälläkin ui pää pystyssä, jolloin rintaranka kuormittuu. Se ei siis ole tässä vaiheessa kuntoutusta hyväksi. Keskustelen ensi viikolla rankakäsittelyssä, voisiko kokeilla vesimattoa. Harjoitukset toki aluksi olisivat todella lyhyitä, mutta siinä kuormitus ei tulisi rankaan. Päivittäistä mobilisointia tai laserointia ei enää tarvita, ja passiivisia venytyksiä voi nyt tehdä myös. Tilanne on siis edennyt hyvin, mutta edelleen etujalat kiristyvät ja niitä saan hoitaa aika usein. Olen tyytyväinen, että koiraa lähdettiin kuntouttamaan fysioterapialla eikä leikkelemällä. Nyt vaan toivotaan, että etujalatkin alkaisivat pikkuhiljaa pysyä auki. Mitään liikerajoituksia ei ole enää havaittavissa.
Tedin kanssa tilanne on surkea. Ted on kipuillut, joten kävimme ortopedilla keskustelemassa kivun hoidosta. Ortopedi halusi ottaa kuvat ontuman syyn ja muutosten varmistamiseksi. Osasin odottaa tilanteen huonontuneen, mutta kuvat olivat silti järkytys. Kyynärniveleen on tullut vakavat nivelrikkomuutokset, ainoa terve jalka oli ihme kyllä säilynyt ilman muutoksia - ihan pieni muutos nähtävillä värttinäluun päässä. Ranteet ja tassut olivat kunnossa. Oikea kyynär on järkyttävä, siinä näkyy ihan irtopalakin, eli FCP. Irtopala siis aina välillä ärsyttää kyynären, josta seuraa ontuma. Lonkkien muutokset ovat edenneet ja lonkat ovat nykyään E/E ja nivelrikko. Selässä ei ollut rappeumamuutoksia, tosin sieltä löytyi VA1 muutos - viimeisestä rintanikamasta puuttuu kylkiluut. Lisäksi vasemmalla puolella näkyi puuttuvan kylkiluun kylkiluurudimentti, joka voi toispuoleisesti aiheuttaa omat ongelmansa. FCP muutoksen vuoksi lääkäri suositteli tähystysleikkausta. Tämän saman käynnin yhteydessä sydämestä löytyi selvä sivuääni, sekä oletettavasti lääkitysten vuoksi maksa- ja munuaisarvot olivat lievästi koholla. Näiden syiden, aiempien neurologisten ongelmien, ja vakavan nivelrikon vuoksi en nähnyt tähystysleikkauksessa mitään järkeä, joten kyynäreen laitettiin kortisoni injektio ja saimme tulehduskipulääkekuurin. Poika tuotiin kotiin, haluaisin lopetuksen mieluummin kotiin kuin klinikalle. Uusia toimenpiteitä ei enää tehdä ja vietämme nyt viimeisiä yhteisiä päiviä/viikkoja koiran voinnin mukaan :( kortisoni vei onneksi kivut tällä erää. Ei tuohon koiran kuolemaan koskaan totu, vaikka Ted on ollut jo vuosia jatkoajalla.
