maanantai 5. kesäkuuta 2017

ALO1 Indi

Olin alun perin ajatellut, että joskus syksyllä sitten kisataan. Kuitenkin treenit olivat menneet sen verran hyvin, että mietin kisaamista jo aiemmin. Kun sitten luustokuvissa selvisi, että Indille käytetyissä lääkkeissä oli kaikissa doping- varoaika vain 7vrk, ja äkkilähdöissä oli tyrkyllä sopiva kisapaikka, niin päätettiin lähteä yrittämään. Ihan kiva oli lopulta saada suoritettua tuo kisa alta pois ennen juoksua, jonka pitäisi kohta alkaa. Nyt voidaan keskittyä avo/voi/evl liikkeisiin.

Viime viikolla treeneissä tuli ilmi tosi paljon treenattavaa nimenomaan mielentilan kannalta, mutta tehotreenistä oli kyllä hyötyä, kuten tämän illan kisatulos kertoo. Ihan vilpittömästi täytyy kiittää meidän treenikaveria, että tuli niin monena iltana meidän seuraksi pitämään sulkeisia. Piti työstää Indiä "omasta kuplastaan" pois ja siihen pitää kiinnittää jatkossakin huomiota, että mielentila pysyykin oikeana.

Paikalla makaaminen: 10p
Seuraaminen: 9,5. Kevyttä painamista, siitä sakotettiin. Mutta ihan meidän kriteerien mukainen, se on ollut tiedossakin, että on turhan pk-seuruu tokoon. Ehkä tuota voisi hiukan vielä työstää, mutta ei se läheskään aina seuraamisessa paina. Mitä innokkaampi, niin sitä enemmän painaa.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5. Sama juttu kuin seuraamisessa.
Luoksetulo: 10
Noutoesineen pitäminen: 10
Kauko-ohjaus: 10. Tässä on ollut eniten ongelmia mielentilan kanssa, joten siihen nähden hyvä suoritus. Ei kuitenkaan meidän kriteerien mukainen, pitäisi olla nopeammat asennonvaihdot kauttaaltaan. Mutta tää lähtee nyt tarkempaan syyniin, jossa noista kriteereistä muistutellaan. Korvien asento oli kuitenkin hyvä, ei ahdistanut yhtään.
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 10
Yht. 197,5p, KP, sijoitus 1/7. Huippupisteet ja oli kyllä ihan huippusuoritus, koira teki ihan parhaansa ja mikä tärkeintä, hyvä fiilis säilyi koko suorituksen ajan. Myös liikkeiden väliset siirtymät oli ihan priimaa. Tuomarina oli Mari Väänänen. Tosi paljon on tullut uusia tuomareita sääntömuutoksen jälkeen, ja vanhoja jäänyt pois. Ihan aiheesta sakotettiin, mutta hyvästä suorituksesta myös sai pisteitä. Selvästi innokkaasta, iloisesta tekemisestä sai plussaa.

Muita juttuja ei jaksa nyt sepustaa. Tässä oli tärkein. Hyvä siitä vielä tulee :)


lauantai 20. toukokuuta 2017

Indin luustokuvat

Käytiin torstaina Ventelällä kuvissa ja polvitarkissa. Kuvattiin koko selkä, olat, lonkat ja kyynäret. Polvet oli hyvät eli 0/0. Olkapäissä ei edelleenkään huomautettavaa kuten ei välikuvissakaan ollut.

Tänään saatiin kennelliitosta lausunnot, selkä LTV0 VA0 SP0, kyynäret 0/0 ja lonkat A/A. Noin hyvää lausuntoa ei lonkista arvion perusteella odotettu aavistuksen matalien lonkkamaljojen vuoksi. Tiedä sitten olivatko nämä rajatapaukset, mutta tähän ne nyt oli liitossa kallistuneet. Ei valiteta, näillä kelpaa harrastaa eikä sitä tiedä, vaikka joskus jalostukseenkin käytettäisiin. Terve koira joka tapauksessa, se on pääasia.









lauantai 13. toukokuuta 2017

Treenin täyteistä kevättä

Kiirettä on pitänyt treenirintamalla. Päälle vielä aktivoituneet seurojen talkoilut, niin ei tässä ihan hirveästi omaa aikaa jää. Vappukisojen jälkeen kisa-into nosti muidenkin lajien suhteen päätään ja tuli vain tunne, että pakko alkaa saada jotain konkreettista aikaiseksi. Ollaan treenattu ihan tosissaan. Olen kahlannut läpi näyttelykalenterin ja tokokisoja, joihin voisi harkita osallistumista. Näyttelyyn mennään varmaan syyskuussa ensimmäisen ja toivottavasti viimeisen kerran. Kesällä olisi ollut useampiakin näyttelyitä, mutta en uskalla viedä Indiä sellaiselle tuomarille, joka ei ole rotua ennen Suomessa arvostellut... aiemmin arvostelleista näkee edes vähän tuomarointilinjaa.

Tokossa ollaan jäljessä suunnitelmista. Siis siinä mielessä, että olin kovasti sitä mieltä, että Indi ei kisaa ennen kuin voittajan liikkeet ovat valmiita. Tässä on kuitenkin treenien myötä tullut todettua, että siihen on vielä valovuosi matkaa, joten kisaamaan lähdetään heti kun alokasluokan liikkeet siltä tuntuu. Kaikki muut alo- liikkeet vaikuttaa nyt suhteellisen hyvältä, mutta kaukokäskyjen vuoksi en ihan vielä ilmoita sitä kokeeseen. Indillä on ollut se ongelma, että ei ekalla käskyllä nouse istumaan. Tällä viikolla tuosta asiasta neuvoteltiin ja lopulta tein niin, että kävin ihan nätisti nostamassa koiran istumaan kun se ei noussut käskystä. Siinä tuli kyllä huomattua nartun ja uroksen ero, koska samassa treenissä pölöili sen jälkeen muutakin. Tuo treeni ja asian vaatiminen muutti kuitenkin jotain, koska olen voinut lisätä matkaa askel kerrallaan ja virhettä ei ole tapahtunut kertaakaan tuon treenin jälkeen. Olen voinut kävellä jo 15 askeleen päähän ja se on noussut istumaan erinomaisesti. Nyt siis vaikuttaa hyvältä sen suhteen, että asia on tulossa kuntoon. Alossa se matkahan on ihan järjettömän lyhyt, vain noin 2 metriä, mutta haluan sen osaavan tuon liikkeen paljon vaikeampana treenattuna kuin mitä ensimmäisessä kisassa on. Kisoissa se maahan juurtuminen tapahtuu niin paljon helpommin kuin kotitreeneissä, joten ihan turhaan ottaa ylimääräistä riskiä menettää 20 pistettä. Kaukokäskyjen muita vaihtoja treenataan edelleen ihan läheltä, niiden tekniikka ei ole vielä sillä pohjalla, että voisi etäisyyttä kasvattaa. Onneksi avossakin on vielä maahan-istu vaihdot, joten onhan tässä aikaa saada tuo tekniikka selkärankaan.

Kovasti ollaan treenattu myös ruutua ja merkin kiertoa. Niissäkin oli tuollainen epävarmempi kausi kun tuntui, että koira ei ymmärrä yhtään mitä ollaan tekemässä. Sitä ennen oli näyttänyt ihan hyvältä (nekin). Yksi treenikaveri sanoi osuvasti, että usein alkuun näyttää siltä kuin koira osaisi, sitten tulee taantuma ja epävarmuuksia, mutta kun niistä pääsee yli, niin asia lähtee sujumaan. Nyt muutamat treenit on sujuneet ruudun ja merkin osalta tosi hyvin taas. Nuorten tokoringin treeneissä huomasin, että liikkuriin reagointia ei juurikaan enää esiintynyt, mutta malttia liikkeiden loppuihin tarvitaan vielä lisää. Esimerkiksi hypyn suorittamiseen pyysin liikkuria huutelelemaan "käsky" useamman kerran putkeen, niin toisella liikkurin käsky-sanalla koira siirtyi itse edestä perusasentoon. Sitä odottamistakin ollaan nyt siis treenattu. Uusi käsky tai palkka tulee kyllä, kunhan malttaa odottaa ja kuunnella.

Tunnari on edistynyt ihan huimasti. Meillä oli aika pitkä tauko sen treenaamisessa, mutta tauon aikana ei ollut taantunut ja nyt kun aina välillä ennen ruokaa pyydän sitä tekemään tunnarin, niin on mennyt tosi hyvin. Ostin tasamaanoutoihin uuden 400g kapulan, jota voin käyttää tokokisoissa, ja sillä on lähtenyt tasamaanoudotkin sujumaan tosi hyvin. Eli perus noutoa ollaan saatu vihdoin eteenpäin. Miian ohjeet ovat toimineet tosi hyvin kapulaan tarttumiseen, siitä on tullut paljon parempi ja vauhtiin olen ollut tyytyväinen. Eilen oli vähän löysän oloiset noudot, mutta uskon koiran olleen vain väsynyt, ei ole sen tapaista. Meillä on aika pitkä treeniputki alla ilman vapaapäiviä, huomenna saa ansaitusti levätä ja keskitytään vaan ulkoilemaan ja koiran elämään. Kaukokäskyjen edistyminen näyttää sitten sen, milloin ilmoitan sen kisoihin. Nyt alustavasti katsoin jo heinä-elokuulta muutaman sopivan kisan, joihin voisi yrittää päästä kunhan ilmoittautuminen aukeaa.

Paimennuksessa ja agilityssä ei ole mitään uutta, samalla linjalla jatketaan kuin aiemminkin. Hakutreeneihin aloin lisätä pikkuhiljaa uusia asioita, nimittäin laatikkopistojen opettelun. Tänään oli neljä ukkoa valmiina, kaksi niistä laatikkopistolla ja kaksi suoralla. Meni ihan hiton hyvin, erinomaista työskentelyä ja huiput pistot, en olisi parempia treenejä voinut toivoa. Ilmaisutkin olivat tosi hyvät kaikilla ukoilla. Kiva saada onnistumisia, näitä on tullut monta treeniä putkeen. En pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena, etteikö ensi vuonna jo päästäisi kisaamaan haussa. Tottis on nyt kesän ajan vähän vähemmällä kun keskitymme tokoon, mutta ensi talven aikana ehditään opettelemaan tottiskaaviot ja muu, mitä sillä saralla on vielä kesken.

Hitin kanssa ollaan myös aloitettu treenaaminen taas saikun jäljiltä. Ollaan tehty vähän tottista ja esineruutua, sekä aloitettu jälkien tekeminen. Ruokaa on vielä jäljellä paljon, mutta aika pian alan sitä vähentää. Vasta sen jälkeen alan lisätä jäljelle pituutta. Indikin on päässyt hieman kokeilemaan jäljestystä, mutta muiden treenien vuoksi ei kovinkaan usein viitsi sille tehdä. Nyt jo on välillä haasteita saada koiran vapaapäivät mahtumaan kalenteriin, kun treenattavaa on niin paljon. Viimeistään sitten helpottaa, kun voidaan lopettaa tokon harrastaminen :D


maanantai 1. toukokuuta 2017

PPR1 PAIM1 Indi

Vappukisa koitti. Ajattelin etukäteen, että olen tyytyväinen jos saadaan rata ajettua loppuun, Indillähän on vasta ihan muutamia ulkotreenejä ja hakukaaritreenejä alla. Pisteitä tulikin siihen nähden aika kivasti.

Hakukaarelle lähetin vasemmalle, koska se on ollut Indin vahvempi puoli. Lähti hyvin, mutta jätti kaaren loppupään kesken ja juurtui maahan omin luvin, ei meinannut millään lähteä liikkeelle kun huutelin jatkamaan kaarta loppuun asti. Kun lopulta lähti, niin meni ihan hyvin lauman taakse. Tässä oli vähän tuuriakin matkassa, kun lampaat pysyivät paikallaan, vaikka niillä oli veto oikealle. Ei totellut kovin hyvin vasemman käskyä ja siksi ohjaajalle kuljetuksessa oli pois linjalta. Tolpan kierto meni hyvin. Pisteitä hakukaaresta 12, nosto 5, kuljetus ohjaajalle 12 eli hakupisteet yhteensä 29. Poispäinajo oli yhtä taistelua, lauma hieman hajosi joten oli pakko lähettää koiraa flänkille vedon puolelle ja koko poispäinajo meni sitten ihan kiemurteluksi kun Indin flänkeissä on hieman vauhtia... Saatiin lampaat kuitenkin portin läpi ja siitä vaihdoin peruskuljetukselle, häkityksessä ja häkistä pois otossa ei myöskään ollut ongelmia. Näistä tuli pisteitä seuraavasti: poispäinajo 1, kuljetus 20, häkitys 10, häkistä ulosajo 10. Yhteensä 70p eli PPR1 ja PAIM1.

Vaikeuksista huolimatta rata saatiin ajettua loppuun, eli tavoite toteutui. Bonarina tuli vielä tuloksetkin. Tästä nyt on ihan hyvä jatkaa kautta, hirveästi lisää perusduunia, kuuntelutreeniä ja pillikäskyt käyttöön. Nuorihan se vielä on, täytti viime viikolla 2v :) Nyt kehtaa alkaa katselemaan sitä pakko-H näyttelyäkin kun pääsee käyttöluokkaan.

Agilityssä alkaa ensi viikolla ulkotreenit. Talvikausi päätettiin epävirallisilla seuranmestaruuksilla ja menin Indin kanssa supermölliluokkaan, jossa oli vain putkia ja hyppyjä, kun osa esteistä on vielä kesken. Ihanneaika oli 40 sekuntia ja Indi paineli radan 10,46 sekunnissa. Voitettiin. Siitä tulee kyllä nopea. Edistystä on tapahtunut, koska ollaan saatu jo muutamissa treeneissä rata loppuun, pätkissä.



Tokorintamalle ei kuulu juuri mitään uutta. Kovasti treenaillaan, syksyllä olis tarkoitus mennä kisoihin. Hakutreenit on menneet vaihtelevalla menestyksellä, yksi treeni oli tuossa välissä kun haukku ei oikein tahtonut irrota, mutta nyt on taas ollut pari treeniä tosi hyvä, joten en huolestu siitä. Varasin luustokuvausajankin, seuraavat vapaat ajat olivat vasta 18.5, silloin mennään jännän äärelle. Ei auta kuin odottaa, kelle tahansa kun en enää viitti kuviin yhtäkään koiraani viedä. Olisin tietty varannut ajan paljon aikaisemmin, jos olisin osannut arvata noin pitkän jonon.

Hitin tassukin on parantunut, en ole vielä aloittanut sen kanssa treenaamista, mutta lenkkeillä on saanut mennä normaalisti. Hitillä kävi tuossa pari viikkoa sitten toinen naisvieras ja joo, astui se kyllä, mutta onnistunutta astumista ei saatu aikaiseksi. Muutaman tunnin jaksoi kiinnostua naisvieraastaan ja sen jälkeen kyllästyi. Narttu lähti lopulta toiselle urokselle. Parhaimmilla yrityksillä oli kyllä lähellä jäädä kiinni, joten mahdollinen pentue pitää polveutumistestata. Ilman nalkkia kuitenkin aika epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta. Mutta koska Hittiä on jo kahdelle eri nartulle yritetty käyttää, eikä se kiinnostu naisista samalla tavalla kuin hyvin viriili uros, niin todennäköisesti Hittiä ei enää yritetä käyttää jalostukseen. Tulee vain turhia pettymyksiä kaikille osapuolille jos se ei astu. Ja jos ei luomuna onnistu, niin missään nimessä en pidä keinosiemennystä vaihtoehtona. Ne koirat eivät ole jalostusyksilöitä joiden kohdalla tuollaiseen on turvauduttava, uskon ainakin itse siihen, että siihen on jokin syy jos koira ei luontaisesti lisäänny. Hit saa jatkaa harrastus- ja kotikoirana :)

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Kuulumisia pitkästä aikaa

Paljon olis ollut päivitettävää, mutta ei vaan oo jaksanut. Eikä pelkästään hyviä uutisia. Tedin nivelet ovat oireilleet ja oli reilun viikon tulehduskipulääkekuurilla. Se auttoi kyllä muutamaksi viikoksi, mutta tänään taas mun mielestä näytti levolta noustessa liikkuvan epäpuhtaasti. Lenkkien pituuksia jo lyhennettiin, ei parane enää 1,5 tunnin lenkkejä mennä. Saa nyt nähdä miten tilanne sen kanssa tässä etenee. Ted täytti juuri 9 vuotta.


Hitin kanssa on myös ollut huonoa tuuria. Se oli saanut pienen lasinsirun tassuunsa. Hoito ei mennyt oppikirjan mukaan, puolisoni vei sen eräälle klinikalle ja aikaa varatessani jo sanoin, että olen melko varma, että tassussa on lasia. No koira lähetettiin kotiin ilman hoitoa, kommentilla: seuraillaan. Ihan käsittämätöntä, töistä kotiin tullessani koira oli ihan kolmijalkainen. Onneksi saatiin heti seuraavalle aamulle aika toiselle klinikalle. Siellä rauhoitettiin, varpaan anturaa avattiin ja pieni lasinsiru saatiin poistettua. Oli ollut todella hankalassa paikassa ja syvällä. Onneksi löytyi... Kiitos Päijät-Hämeen Eläinlääkäriasemalle, että päästiin nopeasti hoitoon, vaikka ei olisi ollut vapaita aikojakaan. Ontuminen loppui melko nopeasti leikkauksen jälkeen ja sai antibiootti- ja kipulääkekuurin. Toimenpiteestä on nyt muutama viikko ja ihan tuskaisen hitaasti se paranee. Tassua pitää sitoa ja ulkona on käytettävä tossua. Todettiin myös, että pakko rajoittaa lenkkireittejä, kun tassua ei vaan saatu millään pysymään kuivana vaikka yritettiin tossun allekin viritellä kaikenlaista veden kestävää. Nuo rukan pitkävartiset tossut ovat olleet parhaimmat, mutta niistäkin menee kosteus läpi. Treenata ei pysty ollenkaan koska tassu ei kestä yhtään revittelyä, eli tässä ollaan nyt aika pitkällä saikulla.


Eikä Indikään vaivoilta ole säästynyt. Sille kävi pari kuukautta sitten renkaan kanssa arviointivirhe ja kolautti itsensä aika pahasti renkaan kehikkoon. Ei heti näkynyt mitään, mutta muutama viikko tuon jälkeen huomattiin aksassa, että koira ei ollut yhtä ketterä kuin yleensä, kun tehtiin kontaktien alastuloja. Hierojalla sitten todettiin, että oli mennyt tällistä jumiin ja käytiin samaan syssyyn osteopaatillakin. Pidettiin pari viikkoa taukoa kaikesta harrastamisesta, että sai kunnolla lepoa ja hoidot paremmin perille. Nyt on taas ihan kunnossa.

Nuorten kisavalmennuskurssi tuli päätökseen. Parilla vikalla kerralla keskityttiin ratkomaan noutoja Indin kanssa, sillähän on ollut hieman löysä ote ja kapulan palautuksia eteen ei olla tehty tasamaalla ollenkaan, koska vauhti hidastuu niissä liikaa. Tokavikalla kerralla tehtiin pitoharjoituksia ja vikalla kerralla puitiin asiaa, ja todettiin siinä sitten muutaman kokeilun kautta, että niitä ei kannata tällä koiralla oikeastaan treenata. Saatiin noilla kerroilla kotiläksyksi vahvistaa taistelutahtoa apparin kanssa ja sitä kautta hakea se tiukka ote sille, eli ensin taisteluttaa patukkaan, sitten keppiin ja lopulta kapulaan. Tätä tulen tarvitsemaan myös aikanaan 2kg kapulan kanssa. Tällä hetkellä ollaan treenattu Raddogin puisella keskiöllä, missä on narut kiinni. Se on ollut tosi hyvä, ja koira todella taistelee siitä ja puree tiukasti siihen. Tykkää siitä nyt jopa enemmän kuin tavallisesta patukasta... Tässä nyt tietysti pitää painottaa sitä, että menetelmä toimii meillä, kun koira-ohjaajasuhde on kunnossa ja hallinnassa ei ole eikä tule olemaan ongelmia. Ei siis sovi kaikille. Tässä ollaan nyt päästy etenemään siihen, että voin ottaa sille noita kepin tuonteja eteen apparin kanssa ja vauhti on ollut hyvä. Sitten kun toimii tuolla keskiöllä kaikki kuten haluan, niin voidaan vaihtaa taas kapulaan ja alkaa leikittää sillä. Palattiin siis noudoissa tosi paljon taaksepäin ja nyt tehdään hommaa vähän eri tavalla, että saadaan kaikki osat hiottua.


Muilta osin tottis on hyvällä mallilla. Luoksetulon eteentulotkin korjaantui tosi helpolla ja nyt olen tyytyväinen siihen. Edestä sivulle siirtymiä kiertäen ollaan tehty, ja nyt aloitettiin saksalaista täyskäännöstä myös.

Tokon saralla ollaan saatu peruuttaminen huimasti eteenpäin. Askelsiirtymiä ollaan hinkattu ja niissä Indillä on taipumusta vähän nojailla perusasennossa, joten olen vaatinut sitä irrottautumaan jalasta ja merkannut naksuttimella kun on hyvä. Ruutu kosketusalustalla on alkanut sujua. Merkin kierto osoittautui hankalaksi, koska Indillä ei ollut mitään logiikkaa kiertosuunnan kanssa. Se ei ilmeisesti ole niin toispuoleinen kuin mitä koirat yleensä on. Menovauhti oli hitaampi kuin paluu, ja se flänkkäsi merkin takana. Tähän saatiin onneksi hyvät neuvot nuorten tokoringin treeneissä. Kaukokäskyjä ollaan hinkattu kotona ja yhä edelleen keskitytään pelkästään vaihtojen tekniikkaan, ohjaten. Seiso-istu on kaikkein vaikein. Jotain pientä edistymistä on kuitenkin jo havaittavissa, vaatii vaan ihan sikana toistoja että saa nuo sen lihasmuistiin ja tuollaisen sohlon keskittymään 100% niihin. Sivulla ollessa käsitargetti on mennyt oppiin ihan hyvin. Se on ihan näppärä ryhmäpaikallaolojen odotteluissa sun muussa. Koko ajan edistyy, mutta paljon tässä pitää vielä duunia painaa.

Aksassa kepit on jo tosi hyvällä mallilla. Samoin ollaan päästy tekemään kokonaista puomia ja nyt siihen hiljalleen ketjutetaan esteitä. A- on myös hyvällä mallilla. Keinu on eniten kesken ja rengas myös. Rataa ja ohjauksia voi kuitenkin jo treenata aika kivasti.

Paimennuksessa ollaan päästy ulos treenaamaan. Tällä viikolla tehtiin ensimmäinen hakukaaritreeni. Paljon tarvitaan vielä itsevarmuutta tolppaihmisen jalkoihin liimautuneiden lampaiden irti puskemiseen. Ja karkaavien lampaiden pysäyttämiseen, jää liikaa kyselemään multa toimintaohjeita ja menee epävarmaksi. Mutta todella hyvin tottelee käskyjä myös kaukana, kun ekassa treenissä jo kokeiltiin lähettää 100 metrin matkalta. On se vaan hämmentävää miten luontaisesti nuo hakukaaretkin tulee tuollaisella koiralla. Tässä vähän mietiskeltiin, jos lähtisi jo vappukisoihin kokeilemaan. Ehditään pitää vielä muutamat hakukaari- ja häkityssulkeiset. Varmuutta ei tietenkään vielä tekemisessä ole näin vähäisillä toistomäärillä, mutta luotan siihen, että Indi tuskin sikailee noilla kaarilla mitään hävyyttömyyksiä. Lampaat nyt voi karata kokeneemmiltakin, ja ylläreitä voi aina tulla kun on niin monta liikkuvaa osaa. Luulisin, että ykkösissäkin haetaan kuitenkin nimenomaan sitä kokemusta, ja tuo kisakin pidetään tutussa paikassa.


Hakukausikin saatiin korkattua viikko sitten. Tänään oli myös treenit. Talven halli-ilmaisut näyttää tehneen hyvää, paljon on tullut haukkuun itsevarmuutta. Ukot on jo kunnolla piiloissa, tosin etäisyys ei vielä ole täyttä 50m ettei tehdä liian vaikeaa ja olen näyttänyt haamut vielä tähän alkuun, kun nyt nimenomaan pyritään vahvistamaan haukkua erilaisilla piiloilla. Vaikuttaa kuitenkin hyvältä, varmaan kesän mittaan päästään opettelemaan jo ihan kunnolla laatikkopistojakin ja sitten hiljalleen myös tyhjiä. Vauhtia ja intoa piisaa, ja käyttäytyy kuitenkin hyvin. Tuli sellainen fiilis, että ensi vuonna taidetaan päästä kisoihin tässäkin lajissa. Pitää alkaa esineruutuakin treenailemaan taas. Nyt alkaa metsät olla jo lähes kokonaan sulat, joten voisi alkaa jälkiäkin talloskella. Niitä voi Hitinkin kanssa tehdä, kunhan haava hieman vielä paranee.


maanantai 27. helmikuuta 2017

Indi nuorten tokorinkiin ja päivityspläjäys

Tällä kertaa onkin vähän enemmän päiviteltävää. Tapahtunut aika paljon, mutta olen ollut niin kiireinen, että kaikki ”ylimääräinen” aika on mennyt treeneissä, joten blogin päivitys on jäänyt taka-alalle. Asiaan siis.

Ollaan edellisen päivityksen jälkeen käyty kahdessa Miian koulutuksessa.

Aikaisemmassa koulutuksessa teemana oli seuraaminen. Yllätyksekseni Indi sai varsin positiivista palautetta; häntä ei ole koipien välissä eikä ylhäällä (luonnollinen hännänkanto), koiran ilme on hyvä, aktiivinen ja vapautunut, erinomaisella tasolla. Katsottiin ja pohdittiin niitä vasemman täyskäännöksiä ja jatketaan samoilla ohjeilla kuin ihan ensimmäisessä koulutuksessa. Kuitenkin yhteisen pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että vaihdan edestä sivulle siirtymät kiertäväksi ja samalla vaivalla menee täyskäännöksen opettaminen saksalaisittain sitten myös… tämän opettamiseen sain ohjeita ja myös omaan askeltamiseen siinä, että koira tietää milloin käännös tulee. Koulutus sai minut pohtimaan, että pitää muutenkin miettiä koiran valmistelut seuraamisessa eri käännöksiin. Ja virittelyt kaikkeen muuhunkin. Oli myös keskustelua tottiskaavion opettamisesta ja aukesi hyvin asia, miksi koko kaavio pitää opettaa koiralle kentän laidalta lähtien. Sillä ei ole merkitystä, että kyseessä on myös tokokoira, pk-kaavio on aina samanlainen joten kisatilanteen oppimisen ja siitä mahdollisen motivaation laskun vuoksi se pitää opettaa etukäteen. Koira ei koskaan tiedä, milloin palkka tulee. Eteen istumisesta luoksetulossa sain sellaisen kommentin, että Indin asento on liian tiivis, jos kuonolla edes hipaisee jalkoihin, niin se lasketaan törmäämiseksi… ihan oma syy, kun olen imuttanut sen ihan kiinni asti. Aloin treenata eteenistumista uudelleen ja pienellä käsimerkillä sain koiran jäämään sopivan etäisyyden päähän. Nyt viime päivinä ollaan tehty jo ilman mitään apuja ja uusi oppi on mennyt hyvin perille, tekee ihan priimoja luoksareita ja jää edessä sopivalle etäisyydelle!

Toisella kerralla aiheena oli jäävät liikkeet. Näytettiin miten ollaan tehty, eikä Indin jääviin liikkeisiin ollut lainkaan korjattavaa. Palatessa koiran luokse häntä vispaa iloisesti eli huomio pysyy minussa. Vapautukseen ja palkkaukseen sen sijaan pitää itse kiinnittää huomiota, pitää olla selkeämpi. Materiaaleissa oli myös hyviä ohjeita, joten nyt tiedän miten kannattaa vielä jättöliikkeitä hioa, lähinnä koiran luota poistumisen osalta. Koska aikaa jäi yli, niin ehdittiin katsoa Indin eteenmenoon ilmaantunutta ongelmaa. Olen pari kertaa kokeillut seurauttaa ennen lähetystä ja se on ollut todella hankalaa. Joko koira ei seuraa, koska menee niin maaniseksi eteenmenosta heti virittelystä, tai sitten kun sen sai aktivoitumaan seuraamiseen, niin se ei enää lähtenytkään eteen. Aika helpolla loppupeleissä löytyi konsti, jolla saatiin seuraaminen alusta asti aktiiviseksi ja nyt treeneissä olen tehnyt ohjeiden mukaan omalla hallilla eteenmenon, neuvot todella toimivat. Työvoitto! Lopulta koko tottiksen rakentaminen ja kokonaisuuden lopputulos on ihan täysin kiinni siitä, miten ohjaaja toimii ja miten antaa koiran toimia. Koulutuskysymyksiä, kuten mulla on nykyään tapana sanoa... Parasta on, että korjaukset pystyy tekemään positiivisin keinoin, kuten tässäkin ongelmassa toimittiin.

Indin kanssa käytiin pari viikkoa sitten myös Salpausselän kennelpiirin nuorten koirien tokoringin valintakokeessa. Liikkeistä tehtiin paikallaolo (ALO), seuraaminen taluttimetta, noutokapulan pito, luoksetulo ja yksi vapaavalintainen liike, johon valitsin alokasluokan hypyn. Paikallaolossa tarvitsi kaksi käskyä maahan, ja sivulle palatessa nousi omin neuvoin sivulle, kävi takaisin maahan, ja lopulta liikkurin tullessa kohdalle käskystä ylös. Häntä heilui iloisesti, mutta vähän oli adhd- meininkiä. Itse paikallaolo oli kuitenkin hyvä, ja Indi olikin ainoa joka pysyi… Seuraamisessa tuli yksi pätkä, jossa reagoi liikkuriin, mutta skarppasi sitten. Noutokapulan pito oli hyvä. Luoksetulo oli muuten hyvä, mutta edestä sivulle siirtyminen jäi vajaaksi. Oltiin jo kotona harjoiteltu takaa kiertämistä, mutta en viitsinyt ennen tätä testiä sekoittaa pakkaa liikaa. Hyppy oli myös hyvä, mutta ennakoi sivulle siirtymisen. Ei tullut lainkaan yllätyksenä liikkuriin reagoinnit, koska eihän me olla liikkurin kanssa vielä lähes ollenkaan treenattukaan. Kivaa tekemistä, mutta ei läheskään vielä siinä vaiheessa, missä haluan sen kokeeseen mennessä olevan. Indistä kuitenkin tuli kommenttia, että koulutettu, kohtuullisen valmis, innokas ja aktiivinen koira, joka reagoi välillä ympäristöön ja liikkuriin. Meidät valittiin rinkiin. Tosi kiva päästä treenaamaan muiden tokoilijoiden kanssa, niin saa juuri sitä häiriö- ja liikkuritreeniä mitä tarvitaan! 

Ensimmäinen nuorten tokoringin treeni oli perjantaina. Ihan ensimmäisenä tehtiin ryhmäpaikallaoloja koirat ympyrällä, se meni hyvin, Indi ei reagoinut muihin koiriin eikä ottanut treenikavereiden käskyjä. Yksilötreeni meni hyvin pitkälti keskustelulinjalla, käytiin vähän läpi koiran tasoa ja neuvoja mm. kaukokäskyihin. Ja lisäksi pitää opettaa sille käsitargetti myös sivulla ollessa, kun se on niin vilkas koira, että pää pyörii muuten eikä ole sitten sataprosenttisesti mukananoissa. Esimerkiksi jos kaveri tuli namilla houkuttelemaan kuonon eteen koiraa kääntämään päätä, niin kyllähän se unohti sen tehtävän, mitä olin pyytänyt suorittamaan, eli tässä tapauksessa perusasennossa odottamisen.. tätä käsitargettia ollaan nyt sitten kotona harjoiteltu. Samoin laitoin vähän kalenteriin ylös mihin keskitytään milläkin viikolla, niin saa vähän tehoa ja suunnitelmallisuutta näihin treeneihin...

Käytiin tänään omalla hallilla ilmaisutreeneissä ja tokoilemassa. Ilmaisut on alkaneet taas kulkea ihan hyvin, tänään oli ensimmäistä kertaa pressuja mukana, joskus viime syksyllä se vähän vierasti pressun alla ollutta ukkoa. Haukun laatukin oli ihan kohdallaan nyt. Tokoillessa kokeilin ensimmäistä kertaa kosketusalustaa ruutuun ja se toimi hyvin. Tällä metodilla sitä sitten lähdetään työstämään, kun näyttötekniikka ei Indin kanssa toiminut..

Paimennukset ja aksat menee omalla painollaan. Aksassa pystytään jo tekemään lyhyttä radanpätkää, ja kepit on jo sen verran hyvällä mallilla, että aletaan lisäämään hyppyjä niidenkin eteen. Paimennuksessa edelleen pillikäskyjä ja perusjuttuja. Viimeksi oli aika haastava paimennustreeni, piti liikutella lampaita tietyn tehtävän mukaan... koirallakin oli käskyt vähän hukassa, ja jos ei heti reagoinut, niin oli myöhäistä ja lampaat ehtivät halutun kulmauksen ohi... ehkä huomasi sen, että on pillikäskyjä treenatessa ollut käskyihin reagointi hitaampaa, kun suullisten käskyjen kanssa on ollut helpompaa olla ehdoton, niin ei se ole edes yrittänyt niitä kyseenalaistaa. Pillikäskyillä vahingossa helpommin lipsunut niissä joten se oli ehkä jäänyt vähän päälle. Mutta hyvä välillä tehdä vaikeampaakin treeniä.

Hitin kanssa ollaan keskitytty hyvään fiilikseen ja tehty nopeita, helppoja treenejä. Tänään oli naurussa pitelemistä, kun tein sen kanssa myös tuota jalkojen ympäri pyörimistä, ja Hit niin tosissaan yritti. Oli sitä mieltä, että tää on se pujottelutemppu mitä olen käyttänyt aksan lämmittelyissä aikoinaan, ja yritti aina selän takaa kierrettyään tunkea väkisin jalkojen väliin, vaikka pyörimissuuntakin on eri kuin pujottelun aloituksessa. Mutta hauskaa oli molemmilla :)

Hit kävi tuossa reilu pari viikkoa sitten Seinäjoella pyörähtämässä, vietti siellä melkein viikon ajan, kun oli tarkoitus käyttää sitä astutukseen. Hurmasi koko perheen, mutta ei ollut suostunut sitten yhteistyöhön meidän aikeiden osalta. Sen jälkeen olen jutellut monen tutun kanssa, myös Hitin oman kasvattajan, ja yleinen viesti on ollut se, että herkempi uros ei uskalla astua muualla kuin omalla reviirillään. Hit on kuitenkin tosi oman lauman koira, vaikka se onkin ihan viilipytty ja tykästyy ihmisiin, joiden kanssa se viettää aikaa. Mutta tästä opiksi ottaneena, tälle koiralle tuo systeemi ei sovi, että se lähtee nartun reviirille. Se on sen verran herkkä koira sitten kuitenkin, että tarvitsee oman tutun ympäristön ja ihmiset ympärilleen. Voihan sekin olla, että sille ei kelpaa muut nartut kuin meidän oma, sen selkään se kyllä yritti juoksujen aikaan jos en olisi estänyt, eikä Tedillä ollut mitään asiaa lähellekään narttua, Hit teki selväksi, että tää on hänen.. olosuhteiden pakosta piti välillä tehdä lenkit yhdessä myös tuolloin, tietysti koko ajan valvottuna.. mutta tuon perusteella on vaikea uskoa, että sillä olisi niin heikko lipido, että ei tytöt ollenkaan kiinnostaisi. Mutta saa nähdä, se selviää sitten, jos joku yrittää Hittiä vielä käyttää jalostukseen. Keinosiementelyt tms ei ole vaihtoehto missään nimessä, jos koirille on tarjottu mahdollisuus luomuastumiseen, vaikka jotkut kasvattajat sitäkin käyttää jos uros ei astu... Mun mielestä koira ei ole silloin jalostuseläin jos se ei siitä suoriudu, eikä sitä pidä lähteä ihmisen keinotekoisesti härkkimään, varsinkaan jos koiralla ei ole ennestään jälkeläisnäyttöä osoituksena siitä, että se pystyy lisääntymään luonnollisesti. Mutta jää nähtäväksi, rakas ja tärkeä Hit on joka tapauksessa, kävi miten kävi. :)


lauantai 4. helmikuuta 2017

Kasvattipäivä ja koulutuksia

Käytiin Loviisissa Woollandian kasvattipäivillä lauantaina 21.1 tokokoulutuksessa Jessica Svanljungin opissa. Olin miettinyt etukäteen muutaman teeman, joihin toivoin eniten neuvoja. Indin kanssa tehtiin treenit 2x20min osissa.

Indin kanssa treenattiin:

-       Halusin vinkkejä paikalla kääntymisten epätarkkuuksiin (vinoja asentoja ja yliyrittämistä koiralla niiden korjailuissa), sekä etenkin peruuttamiseen. Paikalla kääntymisissä ei näkynyt nyt ongelmia, täyskäännös normaaliseuruussa oli ensin huono (väistikin, kun oli saanut säkärin mun housuista kun tein muutaman virittelyn ennen kehään menoa). Ja peruuttamisessa sitä samaa mitä treeneissäkin, eli jää vähän koko ajan jalkojen alle ja paikka ei pysy. Selvisi sitten se ongelman syy, eli peruuttaessa hakee liikaa perusasentoa, ja koska menee takapuoli alhaalla istumista yrittäessään, niin sen takia se on niin vaikeaa. Indihän osaa käskystä peruuttaa, joten nyt vaan liitettiin kyseinen käskysana seuraamisessa sivulla ollessa ja kouluttaja merkkasi naksuttimella kun koira pysyi seisoma-asennossa. Jos lähtee liian kauas minusta, niin hihnalla estän sitä pääsemästä. Ja namipalkka oikeassa paikassa naksun jälkeen, eli ei käytetty palloa.

-       Katsottiin myös hiukan noutoa, näytin miten ollaan sitä tehty. Eli ne noudon osat, joita nyt viilataan. Kouluttaja kiinnitti huomiota kapulaan tarttumiseen, Indillähän vauhti on hyvä, mutta kapulan nostaminen nopeasti maasta ylös on ollut hidas. Itse en ollut huomannut tuota kohtaa, että sitä voisi oikeasti parantaa, joten hyvä että tuli esiin. Tehtiin sitten ihan kapulan vieressä sen nostamista, eli koira lähetetään ottamaan kapulaa ja heti annan sille noston jälkeen pallon, jonka jälkeen samaa voi toistaa heti uudestaan, aika nopealla syklillä. Nostot näyttikin heti paremmilta tuon harjoituksen kanssa. Eikä tarvitse turhaan juoksuttaa koiraa lelun tai kapulan perässä tuota treenatessa.

-       Lopuksi katsottiin kaukokäskyjä, istu-seiso-istu vaihtoja. Tuota ei oltu aiemmin tehtykään kun odotin tätä koulutusta, että en opeta niitä väärällä tekniikalla. Tehtiin tuo pienen korokkeen avulla, eli koira nousi aina alustan päälle ja siitä taakse alas. Tässä tuli toinen hyvä huomio, jota en ole hoksannut vaatia kaukojumpissa, eli luopuminen. Indihän on ollut näissä tosi namikädessä kiinni ja se on varmaan hidastanut sitä oppimistakin, kun on keskittynyt tekniikan sijaan namiin. Kotiläksyksi siis luopumisharjoituksia ja noissa kaukokäskyjumpissa ei haittaa vaikka hieman väistäisi ohjaavaa kättä, koska tekniikat on helpompi opettaa niin. Ja tekniikkaa kannattaa hinkata kaikille vaihdoille eri aikaan tehotreeninä. Paljon paljon toistoja siis.

-       Pohdittiin merkittömän merkin opettamista. Indin kanssa testattiin kahden pallon menetelmällä sitä.

-       Tehtiin luoksetulo ja ALO-hyppy, niissä ei ole ongelmia ollutkaan. Lisäksi treenien loputtua vielä liikkuroituna möllitason ryhmäpaikallaolo. Indi sai kehuja ja varsinkin nuo eteentulot ym perusasiat on kaikki suoria, nopeita, hyviä. Hyvä fiilis jäi koulutuksesta ja muutenkin oli kiva nähdä muitakin hienoja koiria. Harmitti ainoastaan se, että tyydyin päiväkoulutukseen koko viikonlopun sijaan. No seuraavalla kerralla pitkän kaavan kautta… hoksasin kurssilla myös, että Indi ei osaa seistä seiso-käskystä paikallaan jos itse liikun, joten se opeteltiin ennen Miian kurssin alkua muutamassa treenissä. Nyt pysyy paikallaan, vaikka esim. kiertäisin itse koiran ympäri. Istumisessa ja maahanmenossa on helpompi pysyä kun on naulittuna lattiaan :)

Kotosalla treeneissä ollaan hiottu noita koulutuksessa käytyjä asioita. Merkittömän merkin voisi kyllä opettaa seinän/edessä olevan esineen kosketuksellakin. Pallossahan ei ollut Indille mitään uutta, koska se on eteenmenosta tuttu. Toki käskysana tulee olemaan näissä ihan eri. Kosketusalustaa olen myös kotona naksutellut ruokailujen yhteydessä. Eiköhän se siitä pikkuhiljaa rakennu. Kurssista voimaantuneena ja positiivisesti yllättyneenä ilmoitin meidät nuorten koirien tokoringin hakukokeeseen. Siellä tehdään vai muutama liike, ja vaikka tekniikoissa on vielä viilattavaa ja kaikki ei välttämättä suju, niin uskon sen menevän hyvin. Jos siltä näyttää niin kehun sitten vain väärässä kohtaa vaikka veisikin ’pisteitä’. Eihän toko meille se päälaji ole eikä tule olemaankaan vaikka paikka saataisiin, mutta niin kauan kun TVA- titteliä ollaan vailla, niin samalla sitä sitten niissä koulutuksissa käy ja edustaa kennelpiirin rinkiä kisoissa.

Tällä viikolla alkoi myös nuorten koirien kisavalmennus Mia Skogsterin opissa. Odotin tätä tosi innolla ja luonnollisesti en voi kurssin sisältöä kovinkaan paljoa blogissa avata, koska materiaali on kouluttajan omaa. Jokainen voi itse maksaa saman summan ja mennä hakemaan ne omalle koiralle sopivat neuvot ;) eli aika ympäripyöreästi käyn tämän aiheen läpi. Ekalla kerralla katsottiin siis koiran ja ohjaajan tasoa ja keskinäistä suhdetta, näytettiin vähän meidän seuraamista ja luoksetuloa. Seuraamisessa tuli sama huomio kuin Jessican koulutuksessa ja nimenomaan tuo vasen täyskäännös menee nyt viilaukseen, koska siinäkin yrittää istua. Muuta korjattavaa ei ollut. Ilme ja motivaatio on hyvä. Olin positiivisesti yllättynyt, itse kun ei täysin tiedä miltä se meno ulkopuolisten silmiin näyttää, niin ajattelin tuossa olevan vaikka mitä korjattavaa. Mutta sitten tulikin vain yksi pieni viilaus. Korjaamiseen saatiin useampikin pikku vinkki, nyt alkuun ainakin teen sen niin, että saa pysähtyessä jäädä seisomaan istumisen sijaan ja kerron sen koiralle selkeästi ihan kunnon avuin. Uskoisin, että aika nopeasti hoksaa tämän ja kun samalla tehdään noita peruutusharjoituksia, niin pitäisi alkaa takapuolen pysyä ylhäällä silloin kun liikutaan. Samoin temponmuutoksia seuraamisessa pitää alkaa nyt treenata rohkeammin, mukaan siis enemmän juoksuja ja rytminmuutoksia kuin tähän mennessä. Luoksetulossa on ollut sitä ongelmaa, että eteentulo ei välttämättä ekalla yrittämisellä onnistu vaan törmäyksen välttämiseksi menee suoraan sivulle. Tämä saatiin kotiläksyksi, eli enemmän toistoja pitäisi tehdä viikossa, kuin mitä olen tähän mennessä tehnyt. Olen tehnyt luoksetulon 3 x viikossa hallilla, mutta nyt tehdään siis yksi luoksetulo per päivä, esimerkiksi lenkkien yhteydessä. Ja alkuun autan koiraa, mutta aika nopeasti pitäisi vähentää noita apuja. Kaikkinensa meidän kanssa keskitytään siis nimenomaan viilaamaan liikkeitä, muuten meno näyttää hyvältä, suhde ja hallintakin on kunnossa. Oli hienoa kuulla tämä, koska vaikka olen tosi tarkkaan miettinyt tämän koiran koulutuksen niin en silti olisi uskonut, että saadaan tällaista palautetta ja vielä maailmanmestarin sanomana… pitää yrittää imeä kaikki tieto mitä irti lähtee, neljä koulutuskertaa on vielä jäljellä.

Tokorintamalla tunnistusnouto tuottaa eniten harmaita hiuksia. Turhauttavaa kun se ei suju ja molemmilla on paskan maku suussa koko tunnarista. Mutta kyllä me vielä täältä noustaan tuonkin liikkeen suhteen kunhan saadaan onnistumisia alle.