Mietin aika kauan tuota otsikkoa, en voinut kirjoittaa "vierailla lampailla" joten siitä tuli nyt tuollainen. :D Käytiin siis tiistaina pitkästä aikaa Somerolla treenaamassa. Onhan ne aika samantyylisiä sentäs, kuin Virpinkin lampaat :)
Ekalla kiekalla kylmiltään hakuja, enemmän oikeaa kuin vasenta. Nyt ei ollut nostoissa mitään ongelmia ja hakukaaretkin hyvät jos aivan ekaa ei lasketa. Hit on nyt pari kertaa käynyt ekalle kaarelle lähtiessä paimensauvaan kiinni ja silloin fokus on huono lampaisiin ja tuppaa yrittämään leikkaamista. Kuulostipa oudolta. :D Suomeksi sanottuna siis käy liian kierroksilla ja olen heilauttanut sauvaa ennen lähetystä vielä koiran edessä "oman alueen" merkkaamiseksi. Treenissä pysäytin ja flänkkäsin takaisin ja lähetin kokonaan uudestaan. Kuitenkin sauvasta on apua tietyissä tilanteissa niin en viitsisisi sitä poiskaan jättää, mutta täytynee kädellä varmistella suuntaa eikä kepillä, ettei tee samaa temppua ainakaan kisoissa.. Pääasia, että nostot sujui kun niissä oli pari treeniä ongelmia. Toisella kierroksella eri pellolle ja treenilampaiksi otettiin muutama pikku-lammas. Olipa hassua paimentaa sellaisia kun ne väistivät sekä koiraa että ihmistä :D Hyvä häkitystreeni saatiin kuitenkin niillä tehtyä. Lähinnä omasta ajoituksestahan se siinä onnistuminen kiinni on (jos koira tekee hyvät flänkit). Hit teki riittävän tilavia flänkkejä, itse vaan käskytin välillä myöhään niin välillä flänkki meni pitkäksi ja siitä tietty seurasi veivaamista. Pitää muistaa seurata lampaiden päitä. Otettiin vähän poispäinajoa ja kuljetusta myös, ihan jees. Kiitos Virpiltä saatujen neuvojen, osaan nyt itse liikkua peruskuljetuksissa "oikein". :) Tällä viikolla piti olla vielä toiset treenit, mutta ne peruuntuivat, joten yhdet hyvänmielen treenit pidetään sitten enää ennen kisoja ensi viikolla. Toivottavasti en pilaa kisasuoritusta omalla jännittämisellä... Luulen että tyydytään Hitin kanssa siihen, että saadaan joskus perusrata suoritettua, tuskin jatkan sen kanssa sitten enempää paimennuksessa kisaamista. Mielummin vapautan lisää treeniaikaa pk-lajeille.
Maanantaina käytiin hakumetsässä uudessa maastossa. Olikin kiva, keskilinjan vasemmalla puolella oli noin 20m tasaista ja sitten hirveä nousu vasempaan reunaan. Oikeakin puoli oli vähän ylämäkeen (sen verran, että näkyvyyttä ei ollut). Sellaista puolitiheää metsää, radan pituus oli kyllä alle 100m. Hitin kanssa siis vahvistustreeni numero 1, kaikki ukot valmiita mutta ääniavuilla. Oikealla etukulmassa ensimmäinen ukko ja vasemmalla etukulmassa toinen. Kolmonen oikealla aika keskellä ja vasen takakulmassa. Hit meni kuin nato-ohjus kaikille maalimiehille suoraa tietä, eli idea suorista pistoista toimii. Meillä ei ole ikinä ollut tuollaista rinnettä maastossa ja Hitin ilmeestä kyllä näki mäkeen lähtiessä, että mitä hittoa, täälläkö se on? Mutta kiltisti meni perille asti :) Tuli kyllä noiden kahden päivän aikana todettua, että me molemmat tarvitaan lisää kuntoa. Kestävyys- että juoksukuntoa. Ei muuta kuin tossua toisen eteen ja maastojuoksulle molemmat..
Keskiviikkona käytiin sitten jälkikamujen kanssa taas pellolla. Tedille sellainen porras- mallinen jälki, kaksi kulmaa, eka suora pidempi ja loppupäässä lyhyemmät suorat. Jokaiselle suoralle namipurkki, samoin jäljen loppuun. Paalu oli vieras ja jälki taas ihan vieraan talloma, hyvä juttu. Ted on saanut kivasti näistä treeneistä rutiinia vieraista paaluista ja jäljentekijöistä. Vanheni varmaan reilun tunnin. Ted jäljesti ihan innoissaan (häntä heiluen?!), kakkospurkille ei malttanut pysähtyä ja kolmosestakin meinas juosta yli, mutta vau mitä jäljestystä! Mietin, että laitetaan seuraavalla kerralla sitten ihan normi esineet, niistä se ei todennäköisesti juokse yli. En taaskaan voinut nostattaa koiraa paalulle, näin jo koiran ilmeestä paalulle mennessä, että kohta mennään.. Kyllä vaan hienolta tuntuu kovan työn jälkeen ja mitä hassumpien niksien jälkeen huomata iso muutos koiran asenteessa.
Hitille talloin jäljen itse. Paalulle ja loppuun ruokaa kasa, jäljellä n. joka kolmannelle askeleelle nami. Meni paremmin kuin ne jäljet, joissa oli joka askeleella ruokaa.. Siis ihan täydellinen. Hitistä tulee kyllä takuuvarmasti mulle seuraava kisakoira erikoisjälkeen. Tarkasti joka askeleen eikä ollenkaan mitään ryntäilyä, sain vaan seurata perässä... Katsotaan mihin vauhti tuosta kehkeytyy, nyt jäljestää niin tarkkaan että menee rauhallisesti. Ensi kerralla otetaan tällainen samanlainen vielä. Jos tempo pysyy samana niin metsässä loppuu varmaan aika kesken ylemmissä luokissa, mutta mielummin mä peltojäljellä ylimmässä luokassa kisaan kuin metsäjäljellä, jos molemmissa ei pärjää ;) Namit syötyään Hit ei olis millään luopunut jäljestä, nostin sen syliin ja kannoin sitten kauemmas :D Silti olis vaan halunnut kääntyä takaisin. Hyvä juttu jatkoa ajatellen, motivaatiota ainakin riittää. Välillä hämmästelen tuota koiraa, miten se voi olla niin monilahjakkuus.
Tokoa me ei olla nyt tehty fyssaritauon jälkeen, täytynee jatkaa treenailua siinäkin. Jotenkin se pilkunviilaus kylläsyttää. Pk- on paljon kivempaa. Mut taotaan nyt, kun rauta on kuumaa... Hienosti jäi edellisestä kirjoituksesta puuttumaan se agirata, mutta lisäillään kun jaksaa ja sattuu olemaan koneen äärellä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti