BH Indi missikisoissa

Niin paljon on ollut tapahtumaa, mutta blogi on jäänyt päivittämättä, tunnin kirjoitussessio on tuntunut ylivoimaiselta.

Tottiksessa treenattiin tunnetilaa ja unohdettiin BH kokeen alla oikeastaan kaikki muu tokoilu. Eihän meidän pitänyt edes tänä vuonna BH -koetta suorittaa, mutta koira nyt oli aika valmis, niin ajattelin, että turha sitä kai säästelemäänkään, käydään tekemässä alta pois.

BH -koe suoritettiin 13.8 Kouvolassa, tuomarina Tiina Puustinen. Indi meni ekana paikallaoloon. Ilmoittautumisessa ja paikkikseen viedessä tuntui tosi hyvältä; aktiiviselta ja rennolta. Paikallaolossa ei mitään moittimista, nopea maahanmeno ja sivulle nousu, siitä erinomainen. Talven aikana työstetään vielä hieman kontaktia ohjaajaan, että ei katsoisi suorittavaa koiraa missään välissä.

Kytkettynä seuraaminen meni ihan ok, toinen vasemman täyskäännös ei hyvä, teki vanhan virheen eli istahti käännöksessä. Henkilöryhmässä ei huomautettavaa, paitsi ei ekalla pysähdyksellä istunut. Korjasin tilanteen kiertämällä yhden henkilön ja sillä istui, ei tarvittu lisäkäskyjä. Vapaana seuraaminen meni muuten myös ihan ok, paitsi vasemman täyskäännöksissä sama virhe kuin kytkettynä seuraamisessa. Pientä viilattavaa siis vielä, yleensähän noi täykkärit on meillä tosi näyttäviä. Talvella jatketaan kaavion opettelua ja ylläpidetään oikeaa fiilistä ja virettä noiden teknisten viilausten lisäksi. Seuraamisista kuitenkin molemmista erinomainen.

Liikkeestä istumaan jättö oli hyvä, kerran katsoi oikealle. Makuulle jätön teki tapansa mukaan salamana, siinä ei vilkuilua, kävelin tietoisesti vähän ylipitkän matkan. Nopea luoksetulo, ihan hieman vino edessä, nopea sivulle siirtymä. Näistä erinomainen. Kiitosta sateli omasta ohjaamisesta ja meitä käytettiin esimerkkinä siitä, millaiselta kilpailusuorituksen ja -ohjaamisen kuuluu näyttää. Heh. Ja mainintana myös päivän paras tottis, vaikka BH - koe ei olekaan mikään kilpailu. Kyllä tuollaiset kommentit mieltä lämmittää, vaikka itse ei ajattele, että oltaisiin vielä lähimainkaan sillä tasolla, miltä minun perfektionistinen näkemykseni edellyttää. Mutta olin ihan tyytyväinen koiraan ja itsekin olen selvästi kehittynyt ohjaajana kilpailusuoritusten osalta.

Kaupunkiosuudessa ei mitään kummallista ollut. Niinpä Indi saa jatkossa käyttää nimensä edessä tunnusta BH.

Tokotauko jatkui vielä noin viikon-pari BH kokeen jälkeen, kun oli niin paljon menoja ja muita treenejä. Nyt ollaan taas palattu treenien pariin. Ruututreeni oli aika kamalaa, kysyin viisaammilta neuvoja mitä ihmettä tekisin, kun tuntui, etten millään saanut koiraa hoksaamaan ruudun ideaa ihan täysin. Näyttämällä ei toiminut, ja kosketusalustakin aiheutti lopulta nuuskimista ja hidastelua varsinkin sellaisella pohjalla, jossa alusta ei heti hyppää silmään. Päädyin lopulta siihen, että treenataan oikeaan kohtaan menemistä eri suunnista ihan läheltä. Jos menee väärään kohtaan, käyn korjaamassa joka kerta. Se vaikuttaisi nyt alkaneen tuottaa tulosta, toivottavasti sama suuntaus jatkuu ja saataisiin vihdoin tuo ruutu sellaiseksi, että voi sanoa sen oikeasti osaavan sen. Sain myös hyviä vinkkejä suuntaamiseen ja nyt saan koiran helpommin pois katsekontaktista. Merkin kierrot se on tehnyt, mutta toivoisin niihinkin vielä vauhtia lisää. Näitä varmaan pääsee purkamaan kun nuorten tokoringin treenit taas jatkuvat huomenna.

Nouto vaikuttaa ihan hyvältä, luovutuksen ote on parantunut tosi paljon. Siinä ei oikeastaan ole enää mitään valittamista. Kovassa vauhdissa palautusasento saattaa edessä olla hieman vino 650g kapulalla, joten sitä työstetään nyt. Kevyemmällä tokokapulalla menee hienosti koko noudon. Ohjatun noudon suuntia olen kokeillut pari kertaa, osasin arvata, että se tuskin tulee olemaan Indille vaikeaa. Se lukee niin tarkasti käsimerkit, että ei ole kertaakaan edes yrittänyt mennä väärään suuntaan. Tuo ruutu nyt melkein on eniten kesken tokon avoimen luokan liikkeistä. Katsotaan milloin sitten päästään taas kokeeseen.

Agilityssä on mennyt nyt oikein kivasti. Treenit tuntuu sujuvammilta ja pystytään treenaamaan rataa, vaikka panostetaan edelleenkin pätkien hiomiseen. Puomi-keinu erottelua täytyisi käydä tehotreenaamassa, samoin putki-A/ putki-puomi erottelut vaativat työstöä, onneksi niitä on melkein joka treeniradalla nyt ollutkin. Indi valitsee mieluummin putket kuin kontaktit.. Se irtoaa hyvin, reagoi hyvin rytmityksiin jne. Uskoisin, että ensi vuonna ollaan siinä pisteessä, että voi alkaa ottaa virallisia startteja alle. Kepeillä oli jossain treenissä ongelmia, mutta lihaskalvokäsittelyn jälkeen ongelmat katosivat ja kepit ovat nyt sujuneet hienosti. Vaikeimpiin sisäänmenokulmiin tarvitaan vielä työstöä.

Hakutreeneissä tulin lopulta siihen tulokseen, että ainakin osasyynä treenien takkuiluun oli sitten kuitenkin palkkauksen vaihtaminen ruokaan. Vaikka Indi on ahne, ruoka ei ollut sille riittävä hakupalkka. Ehdittiin tehdä noin 7 treeniä, kunnes koira alkoi tehdä sitä, että se ei lähtenyt pistoille. Laitoin sen ensin apujen käytön piikkiin, että meni epävarmaksi kun odotti niitä silloinkin kun niitä ei käytetty. Varmasti osittain johtui siitäkin, mutta suurin syy oli tuo palkkaus. Vaihdettiin takaisin palloon, ja muutamassa treenissä tilanne korjaantui huomattavasti. Edelleen tulee lähetyksiä, joissa se ei lähde ensimmäisellä käskyllä etsimään, tai irtoaa metrin päähän ja vasta seuraavalla käskyllä lähtee. Tätä nyt työstetään sillä, että kaikki ukot ovat valmiina ja pallo palkkana. Ajattelin loppusyksyn panostaa mieluummin pistojen laatuun kuin määrään, eli treenit pidetään lyhyinä. Edellispäivän treeneissä tuli kolme hyvää pistoa, ja yksi huono eli teki tuon pysähdyksen (kakkospistolla). Pyysin takaisin vierelle ja lähetin uudestaan, kun en halua sitä siihenkään opettaa, että aina lähetyksen jälkeen tulee lisäkäsky jos ei heti lähde. Myös ilmaisu tuolla pistolla oli aivan paska, ei irronnut haukkua, vain pöhinää. Se oli ihmetellyt täysin maantasossa peitteen alla kokonaan piilossa ollutta ukkoa, eli epävarmuuden vuoksi ei ilmaissut. Kolmospistolle sitten varasti. Maalimieskäytöskään ei ole hyvää nyt, vaan se on levoton ja tökkii, siksi ruokapalkka olisi ollut parempi, mutta sitä ei näköjään voi käyttää. Tätä vähän pohdittiin treenikavereiden kanssa, että miten sitä nyt voisi purkaa. Hetkellisesti kävi mielessä kun sitä kakkospiston 'ilmaisua' kuuntelin, että ei helvetti, antaa olla koko paska laji. Mitään ei osata ja vie kaiken ajankin. No ne ajatukset selätin saman tien, mutta ärsyttää tuollainen takkuilu. Nyt aletaan sitten rakentaa sitä maalimieskäytöstä uudelleen ilmaisutreeneissä, samoin kuin ilmaisuja itsessään pitää saada paremmaksi. Musta tuntuu, että se ei edes usko maalimiesten kieltoja, ja osittain se naaman tökkiminen on sitä sen mielistelyä, mutta hyvä että muillakin ryhmässä on ilmaisutreeneille tarvetta, niin pääsen itse näkemään ja puuttumaan siihen mitä siellä piiloilla oikein tapahtuu. Sillä on myös ollut vapaa asento ilmaistessa haukun laadun takia, ja päätin siihenkin tulevan muutoksen, jatkossa on pysyttävä makuulla, että jää se härvääminen ja piilon ympärillä kiertelyt ja hyppimiset pois. Testasin kotona, eikä se tuottanut haukun laatuun mitään ongelmaa... Tätä työstetään ilmaisutreeneissä erikseen. Ilmaisuthan on muutenkin pidetty vielä lyhyinä, mutta talven aikana pitää saada niihin varmuus ja kesto rakennettua.

Seuraavassa treenissä oli ajatus, että tehdään muistikuva ukkojen lähtemisestä alueelle, viedään koira pois, ja otetaan pienen tauon jälkeen valmiille ukoille, suorapalkkauksella.. Lauantaina on ilmaisutreeni kentällä ja sunnuntaina pitkästa aikaa eri porukalla (huipputyyppien) hakutreeni. Pitää vähän pureskella näitä ongelmia siellä, kun kaikki ovat kokeneita harrastajia niin vois tulla jotain toisenlaisiakin ideoita ja ajatuksia.

Paimennustreeneissä ollaan käyty aktiivisesti ja kisatalkoitakin on ollut. Paraisten kisoissa oltiin lähtövarikolla ja tolpalla. Se oli tosi hyvää kokemusta koiralle, Indi sai selvästi varmuutta tulla uhkaavia eläimiä kohti ja oppi sen, että suhinasta saa käyttää enemmän voimaa jos eläin ei liiku muuten. Treeneissä hakukaaret ovat pääsääntöisesti auenneet, nyt treenataan nostossa ja tuonnissa kuuntelua ja se on kyllä vaikeeta... Sillä on niin vahva tahto tasapainottaa lauma itse. Pillikäskyt ovat myös työn alla. Eilen käytiin Kotikoskella treenaamassa ensimmäistä kertaa. Indi jätti ekat hakukaaret vajaaksi, ja sain neuvoja millä saan sen menemään tasapainosta mieluummin yli oman liikkeen avulla. Lisäksi katsottiin sisäflänkkejä, sain neuvoja miten pystyn treenaamaan koiran etäisyyttä lampaisiin. Toisella kierroksella hakukaari oli tosi hyvä. Poispäinajoa pitäisi tehdä paljon pellon päästä päähän ilman flänkkikäskyjä, ja käyttää flänkkikäskyjä siinä ainoastaan kunnon käännöksiin. Muutenkin mun kannattaa enemmän auttaa koiraa esimerkiksi suuntien kanssa, ei tarvitse kuin hieman esim. kallistaa vartaloa niissä tilanteissa ja omalla sijainnilla voi tehdä paljon. Ihan hyvä treeni siis ja koira kuunteli tosi hyvin suuntakäskyjä nyt. Indi on ilmoitettu nuorten mestaruuskisoihin, menee syteen tai saveen. Ainakin saadaan kokemusta, ja tuo nyt on ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun pystyy nuorten ikäsarjaan osallistumaan noissa karkeloissa.

Summa summarum, arki on nyt treenien osalta niin kiireistä, että tuntuu, että ei ehditä edes tokoilemaan niin paljon kuin haluttaisiin. Varmaan marraskuu vielä treenataan täysipainoisesti ja sitten pidetään treenitaukoa, paimennuksesta ainakin pari kuukautta, yritän siihen samaan taukoon laittaa myös ainakin kuukauden tauon hakuun ja agilityyn. Reilu pari viikkoa joulukuussa olemme matkoillakin, silloin ei mitään treenata niin siitä olisi hyvä aloittaa tauko.

Missikisoissakin käytiin. Tein taustatutkimusta koiranetistä ja sen perusteella ajattelin, että uskallan kyseiselle tuomarille viedä, vaikka olikin suomalainen. Se laatuarvostelu siis saatiin, mitä odotinkin. En viitsinyt ihan randomisti kelle vaan viedä, halusin nähdä koiranetistä millainen arvostelulinja tuomarilla on, ja se tieto on saatavilla vain niistä tuomareista, jotka ovat ennenkin Suomessa arvostelleet. Indi oli käyttöluokan ainoa narttu. Tuomari Pirjo Aaltonen antoi seuraavan arvostelun:

Selvän sukupuolileiman omaava narttu. Oikeat mittasuhteet ja luuston vahvuus, kapealinjainen pää, kapea kuono. Hieman epäsymmetriset korvat, voimakkaammin kulmautunut takaa kuin edestä. Hyvä runko. Liikkuu takakorkeasti, turhan jyrkkä lantio, sivuliikkeessä taka-askel jää lyhyeksi. Ahtaat takaliikkeet, hyvät etuliikkeet. KÄY H.

Liikkeet eivät päässeet oikeuksiinsa ja kun kotona käytiin fillarilenkillä, niin aika kauan kesti lämmetä normaaliraville, oletettavasti takapäässä on edelleen kalvokireyksiä (seuraava käsittelyaika on jo varattu). Tosin paimentavalle koiralle nyt on aika luontaistakin liikkua ravissa matalana mitä tuohon takakorkeaan liikkumistapaan tulee... Pääasia, että ei tartte enää näyttelyihin mennä, ei jää valionarvot siitä kiinni. Ravatkoon ne näyttelyissä meidänkin edestä, jotka ei koiranetin perusteella muuta harrastakaan kuin kehissä pyörimistä. ;)

Hitin kanssa ollaan lähinnä ylläpidetty tottista, esteitä ei olla treenattu. Muistutellaan ne sitten, jos joskus vielä päästään kokeeseen. Pääsääntöisesti Hitin jäljestys on mennyt ihan hyvin, ruokaa on jäljellä pätkittäin. Nyt seuraavana pitäisi jatkaa esineilmaisujen parissa, kunhan vain saisin välineet ja aikaa paloitella takapihalla lojuvat kepit jälkikepeiksi niin päästäisiin piilottelemaan niitä metsään. Esineruutuakin pitäisi taas päästä treenaamaan, kun vaan ehtii.

Tedillekin kuuluu hyvää. Trocoxil -lääkitys toimii hyvin, kankeutta tai liikkumisen haluttomuutta ei ole ollut. Eilen annoin kolmannen lääkkeen ja kuukauden päästä saa neljännen. Yksi pilleri kerran kuussa ei ole kovin paha kun se kerran toimii noin hyvin, toistaiseksi.

PPR1 PAIM1 Indi

Vappukisa koitti. Ajattelin etukäteen, että olen tyytyväinen jos saadaan rata ajettua loppuun, Indillähän on vasta ihan muutamia ulkotreenejä ja hakukaaritreenejä alla. Pisteitä tulikin siihen nähden aika kivasti.

Hakukaarelle lähetin vasemmalle, koska se on ollut Indin vahvempi puoli. Lähti hyvin, mutta jätti kaaren loppupään kesken ja juurtui maahan omin luvin, ei meinannut millään lähteä liikkeelle kun huutelin jatkamaan kaarta loppuun asti. Kun lopulta lähti, niin meni ihan hyvin lauman taakse. Tässä oli vähän tuuriakin matkassa, kun lampaat pysyivät paikallaan, vaikka niillä oli veto oikealle. Ei totellut kovin hyvin vasemman käskyä ja siksi ohjaajalle kuljetuksessa oli pois linjalta. Tolpan kierto meni hyvin. Pisteitä hakukaaresta 12, nosto 5, kuljetus ohjaajalle 12 eli hakupisteet yhteensä 29. Poispäinajo oli yhtä taistelua, lauma hieman hajosi joten oli pakko lähettää koiraa flänkille vedon puolelle ja koko poispäinajo meni sitten ihan kiemurteluksi kun Indin flänkeissä on hieman vauhtia... Saatiin lampaat kuitenkin portin läpi ja siitä vaihdoin peruskuljetukselle, häkityksessä ja häkistä pois otossa ei myöskään ollut ongelmia. Näistä tuli pisteitä seuraavasti: poispäinajo 1, kuljetus 20, häkitys 10, häkistä ulosajo 10. Yhteensä 70p eli PPR1 ja PAIM1.

Vaikeuksista huolimatta rata saatiin ajettua loppuun, eli tavoite toteutui. Bonarina tuli vielä tuloksetkin. Tästä nyt on ihan hyvä jatkaa kautta, hirveästi lisää perusduunia, kuuntelutreeniä ja pillikäskyt käyttöön. Nuorihan se vielä on, täytti viime viikolla 2v :) Nyt kehtaa alkaa katselemaan sitä pakko-H näyttelyäkin kun pääsee käyttöluokkaan.

Agilityssä alkaa ensi viikolla ulkotreenit. Talvikausi päätettiin epävirallisilla seuranmestaruuksilla ja menin Indin kanssa supermölliluokkaan, jossa oli vain putkia ja hyppyjä, kun osa esteistä on vielä kesken. Ihanneaika oli 40 sekuntia ja Indi paineli radan 10,46 sekunnissa. Voitettiin. Siitä tulee kyllä nopea. Edistystä on tapahtunut, koska ollaan saatu jo muutamissa treeneissä rata loppuun, pätkissä.

Tokorintamalle ei kuulu juuri mitään uutta. Kovasti treenaillaan, syksyllä olis tarkoitus mennä kisoihin. Hakutreenit on menneet vaihtelevalla menestyksellä, yksi treeni oli tuossa välissä kun haukku ei oikein tahtonut irrota, mutta nyt on taas ollut pari treeniä tosi hyvä, joten en huolestu siitä. Varasin luustokuvausajankin, seuraavat vapaat ajat olivat vasta 18.5, silloin mennään jännän äärelle. Ei auta kuin odottaa, kelle tahansa kun en enää viitti kuviin yhtäkään koiraani viedä. Olisin tietty varannut ajan paljon aikaisemmin, jos olisin osannut arvata noin pitkän jonon.

Hitin tassukin on parantunut, en ole vielä aloittanut sen kanssa treenaamista, mutta lenkkeillä on saanut mennä normaalisti. Hitillä kävi tuossa pari viikkoa sitten toinen naisvieras ja joo, astui se kyllä, mutta onnistunutta astumista ei saatu aikaiseksi. Muutaman tunnin jaksoi kiinnostua naisvieraastaan ja sen jälkeen kyllästyi. Narttu lähti lopulta toiselle urokselle. Parhaimmilla yrityksillä oli kyllä lähellä jäädä kiinni, joten mahdollinen pentue pitää polveutumistestata. Ilman nalkkia kuitenkin aika epätodennäköistä, mutta ei mahdotonta. Mutta koska Hittiä on jo kahdelle eri nartulle yritetty käyttää, eikä se kiinnostu naisista samalla tavalla kuin hyvin viriili uros, niin todennäköisesti Hittiä ei enää yritetä käyttää jalostukseen. Tulee vain turhia pettymyksiä kaikille osapuolille jos se ei astu. Ja jos ei luomuna onnistu, niin missään nimessä en pidä keinosiemennystä vaihtoehtona. Ne koirat eivät ole jalostusyksilöitä joiden kohdalla tuollaiseen on turvauduttava, uskon ainakin itse siihen, että siihen on jokin syy jos koira ei luontaisesti lisäänny. Hit saa jatkaa harrastus- ja kotikoirana :)

Kuulumisia pitkästä aikaa

Paljon olis ollut päivitettävää, mutta ei vaan oo jaksanut. Eikä pelkästään hyviä uutisia. Tedin nivelet ovat oireilleet ja oli reilun viikon tulehduskipulääkekuurilla. Se auttoi kyllä muutamaksi viikoksi, mutta tänään taas mun mielestä näytti levolta noustessa liikkuvan epäpuhtaasti. Lenkkien pituuksia jo lyhennettiin, ei parane enää 1,5 tunnin lenkkejä mennä. Saa nyt nähdä miten tilanne sen kanssa tässä etenee. Ted täytti juuri 9 vuotta.

Hitin kanssa on myös ollut huonoa tuuria. Se oli saanut pienen lasinsirun tassuunsa. Hoito ei mennyt oppikirjan mukaan, puolisoni vei sen eräälle klinikalle ja aikaa varatessani jo sanoin, että olen melko varma, että tassussa on lasia. No koira lähetettiin kotiin ilman hoitoa, kommentilla: seuraillaan. Ihan käsittämätöntä, töistä kotiin tullessani koira oli ihan kolmijalkainen. Onneksi saatiin heti seuraavalle aamulle aika toiselle klinikalle. Siellä rauhoitettiin, varpaan anturaa avattiin ja pieni lasinsiru saatiin poistettua. Oli ollut todella hankalassa paikassa ja syvällä. Onneksi löytyi... Kiitos Päijät-Hämeen Eläinlääkäriasemalle, että päästiin nopeasti hoitoon, vaikka ei olisi ollut vapaita aikojakaan. Ontuminen loppui melko nopeasti leikkauksen jälkeen ja sai antibiootti- ja kipulääkekuurin. Toimenpiteestä on nyt muutama viikko ja ihan tuskaisen hitaasti se paranee. Tassua pitää sitoa ja ulkona on käytettävä tossua. Todettiin myös, että pakko rajoittaa lenkkireittejä, kun tassua ei vaan saatu millään pysymään kuivana vaikka yritettiin tossun allekin viritellä kaikenlaista veden kestävää. Nuo rukan pitkävartiset tossut ovat olleet parhaimmat, mutta niistäkin menee kosteus läpi. Treenata ei pysty ollenkaan koska tassu ei kestä yhtään revittelyä, eli tässä ollaan nyt aika pitkällä saikulla.

Eikä Indikään vaivoilta ole säästynyt. Sille kävi pari kuukautta sitten renkaan kanssa arviointivirhe ja kolautti itsensä aika pahasti renkaan kehikkoon. Ei heti näkynyt mitään, mutta muutama viikko tuon jälkeen huomattiin aksassa, että koira ei ollut yhtä ketterä kuin yleensä, kun tehtiin kontaktien alastuloja. Hierojalla sitten todettiin, että oli mennyt tällistä jumiin ja käytiin samaan syssyyn osteopaatillakin. Pidettiin pari viikkoa taukoa kaikesta harrastamisesta, että sai kunnolla lepoa ja hoidot paremmin perille. Nyt on taas ihan kunnossa.

Nuorten kisavalmennuskurssi tuli päätökseen. Parilla vikalla kerralla keskityttiin ratkomaan noutoja Indin kanssa, sillähän on ollut hieman löysä ote ja kapulan palautuksia eteen ei olla tehty tasamaalla ollenkaan, koska vauhti hidastuu niissä liikaa. Tokavikalla kerralla tehtiin pitoharjoituksia ja vikalla kerralla puitiin asiaa, ja todettiin siinä sitten muutaman kokeilun kautta, että niitä ei kannata tällä koiralla oikeastaan treenata. Saatiin noilla kerroilla kotiläksyksi vahvistaa taistelutahtoa apparin kanssa ja sitä kautta hakea se tiukka ote sille, eli ensin taisteluttaa patukkaan, sitten keppiin ja lopulta kapulaan. Tätä tulen tarvitsemaan myös aikanaan 2kg kapulan kanssa. Tällä hetkellä ollaan treenattu Raddogin puisella keskiöllä, missä on narut kiinni. Se on ollut tosi hyvä, ja koira todella taistelee siitä ja puree tiukasti siihen. Tykkää siitä nyt jopa enemmän kuin tavallisesta patukasta... Tässä nyt tietysti pitää painottaa sitä, että menetelmä toimii meillä, kun koira-ohjaajasuhde on kunnossa ja hallinnassa ei ole eikä tule olemaan ongelmia. Ei siis sovi kaikille. Tässä ollaan nyt päästy etenemään siihen, että voin ottaa sille noita kepin tuonteja eteen apparin kanssa ja vauhti on ollut hyvä. Sitten kun toimii tuolla keskiöllä kaikki kuten haluan, niin voidaan vaihtaa taas kapulaan ja alkaa leikittää sillä. Palattiin siis noudoissa tosi paljon taaksepäin ja nyt tehdään hommaa vähän eri tavalla, että saadaan kaikki osat hiottua.

Muilta osin tottis on hyvällä mallilla. Luoksetulon eteentulotkin korjaantui tosi helpolla ja nyt olen tyytyväinen siihen. Edestä sivulle siirtymiä kiertäen ollaan tehty, ja nyt aloitettiin saksalaista täyskäännöstä myös.

Tokon saralla ollaan saatu peruuttaminen huimasti eteenpäin. Askelsiirtymiä ollaan hinkattu ja niissä Indillä on taipumusta vähän nojailla perusasennossa, joten olen vaatinut sitä irrottautumaan jalasta ja merkannut naksuttimella kun on hyvä. Ruutu kosketusalustalla on alkanut sujua. Merkin kierto osoittautui hankalaksi, koska Indillä ei ollut mitään logiikkaa kiertosuunnan kanssa. Se ei ilmeisesti ole niin toispuoleinen kuin mitä koirat yleensä on. Menovauhti oli hitaampi kuin paluu, ja se flänkkäsi merkin takana. Tähän saatiin onneksi hyvät neuvot nuorten tokoringin treeneissä. Kaukokäskyjä ollaan hinkattu kotona ja yhä edelleen keskitytään pelkästään vaihtojen tekniikkaan, ohjaten. Seiso-istu on kaikkein vaikein. Jotain pientä edistymistä on kuitenkin jo havaittavissa, vaatii vaan ihan sikana toistoja että saa nuo sen lihasmuistiin ja tuollaisen sohlon keskittymään 100% niihin. Sivulla ollessa käsitargetti on mennyt oppiin ihan hyvin. Se on ihan näppärä ryhmäpaikallaolojen odotteluissa sun muussa. Koko ajan edistyy, mutta paljon tässä pitää vielä duunia painaa.

Aksassa kepit on jo tosi hyvällä mallilla. Samoin ollaan päästy tekemään kokonaista puomia ja nyt siihen hiljalleen ketjutetaan esteitä. A- on myös hyvällä mallilla. Keinu on eniten kesken ja rengas myös. Rataa ja ohjauksia voi kuitenkin jo treenata aika kivasti.

Paimennuksessa ollaan päästy ulos treenaamaan. Tällä viikolla tehtiin ensimmäinen hakukaaritreeni. Paljon tarvitaan vielä itsevarmuutta tolppaihmisen jalkoihin liimautuneiden lampaiden irti puskemiseen. Ja karkaavien lampaiden pysäyttämiseen, jää liikaa kyselemään multa toimintaohjeita ja menee epävarmaksi. Mutta todella hyvin tottelee käskyjä myös kaukana, kun ekassa treenissä jo kokeiltiin lähettää 100 metrin matkalta. On se vaan hämmentävää miten luontaisesti nuo hakukaaretkin tulee tuollaisella koiralla. Tässä vähän mietiskeltiin, jos lähtisi jo vappukisoihin kokeilemaan. Ehditään pitää vielä muutamat hakukaari- ja häkityssulkeiset. Varmuutta ei tietenkään vielä tekemisessä ole näin vähäisillä toistomäärillä, mutta luotan siihen, että Indi tuskin sikailee noilla kaarilla mitään hävyyttömyyksiä. Lampaat nyt voi karata kokeneemmiltakin, ja ylläreitä voi aina tulla kun on niin monta liikkuvaa osaa. Luulisin, että ykkösissäkin haetaan kuitenkin nimenomaan sitä kokemusta, ja tuo kisakin pidetään tutussa paikassa.

Hakukausikin saatiin korkattua viikko sitten. Tänään oli myös treenit. Talven halli-ilmaisut näyttää tehneen hyvää, paljon on tullut haukkuun itsevarmuutta. Ukot on jo kunnolla piiloissa, tosin etäisyys ei vielä ole täyttä 50m ettei tehdä liian vaikeaa ja olen näyttänyt haamut vielä tähän alkuun, kun nyt nimenomaan pyritään vahvistamaan haukkua erilaisilla piiloilla. Vaikuttaa kuitenkin hyvältä, varmaan kesän mittaan päästään opettelemaan jo ihan kunnolla laatikkopistojakin ja sitten hiljalleen myös tyhjiä. Vauhtia ja intoa piisaa, ja käyttäytyy kuitenkin hyvin. Tuli sellainen fiilis, että ensi vuonna taidetaan päästä kisoihin tässäkin lajissa. Pitää alkaa esineruutuakin treenailemaan taas. Nyt alkaa metsät olla jo lähes kokonaan sulat, joten voisi alkaa jälkiäkin talloskella. Niitä voi Hitinkin kanssa tehdä, kunhan haava hieman vielä paranee.

Indin treenit

Indin tottis etenee harppauksittain. Kuvasin meidän treenejä jonkin verran ja muutin vielä hiukan treenaustyyliä. Hitaassa kävelyssä ja paikalla pyöriessä koira ei osaa vasemmalle käännöksiä kunnolla, saattoi loikata ihan kunnolla alta pois. Takaosan käytöstä siis ei todellakaan ollut puutetta, mutta paikka ei pitänyt. Pohdin myös palkan paikkaa. Pallo kainalossa seuraamisasento on todella hyvä. Kuitenkin seuratessa pysähdyksissä ei välillä istunut vaan jäi kyykkyyn. Tulin siihen tulokseen, että se vaanii palloa. Näitä kainalopalloseuraamisia oli tehty alle 2 viikkoa ja sitten tuumasin, että alan suorilla pätkillä häivyttää palkkaa, näille vaanijoille nopea häivytys lienee paras vaihtoehto. Kokeilin eri vaihtoehtoja ja taskuista kaivelu oli liian hidasta (koira ehti napata palloon kiinni ennen kuin ehdin edes heittää sen, vaikka olinkin jo merkannut oikean hetken naksuttimella). Sopiva piilopaikka pallolle löytyi treeniliivin sisältä hartiasta. Ensimmäisen kerran kun pallo olikin piilossa, niin seuraamispaikka siirtyi ihan hiukan edemmäs mitä se on ollut. Kuitenkin jo seuraavassa treenissä paikka oli siinä missä sen haluankin olevan, vaikka palkka oli piilossa. Nyt tehdään melko lyhyitä suoria pätkiä ilman istumisia korkeassa vireessä palkka häivytettynä ja käännöksiä hinkataan kainalopalkalla ihan paikallaan. Otin normaalivauhtisen kävelyn mukaan niihin suoriin pätkiin, olin treenannut lähinnä melko hidasvauhtisella kävelyllä aiemmin, koska seuraamisen paikka eli vielä hetki sitten. Nyt se on selvästi oppinut sen. Eilen meillä oli porukkatottista ja aiheutettiin hämmennystä, kun kerroin, että ei me oltu ikinä ennen treenattu henkilöryhmää ja seuraaminenkin opeteltiin vasta hiljattain. Tein sekä palkka esillä että piilossa. Indi ei reagoinut mitenkään, kontakti ja oikea paikka pysyi, hyvässä vireessä. Ihan mahtava koira.

Luoksetuloa tehtiin apparin kanssa pari kertaa – eteentulot vinoja alkuun. Pitää vaan ottaa toistoja pitkällä matkalla. Eteenmenoa ollaan myös alettu tehdä ja tein aika pitkältä matkalta, yhdessä vietiin pallo. Oli hieno. Jännä miten Indi ei tälleen kouluttaessa paimenna palloja. Leikkiessä kyllä sitäkin enemmän. Ehkä se johtuu kahden esineen noudosta, kun siinä on pehmopallo palkkana, mitä ei voi eikä saa paimentaa. Ko. metodilla on kyllä muutenkin puolensa jos ehdotus PK- sääntömuutoksesta menee läpi, vaikka toki tokossa on edelleenkin heitettäviä kapuloita.

Indin kanssa alettiin tehdä 650g kapulalla kapulan nostoja ja eteentuonteja ihan lyhyellä matkalla. Alku oli vaikeaa, mutta nopeasti se sai itsevarmuutta ja yllätyksekseni luovutukset olivatkin lopulta paljon parempia tuolla kapulalla kuin ihan kevyellä. Eli ottaa paremmin eteentuloasennon sen kanssa. Iskunoutoja jatketaan entiseen malliin, edetään vasta sitten lisää noudoissa kun kehnoja palkkaan tarttumisia ei tule enää ollenkaan.

Toko menee omalla painollaan. Ruudun oikea paikka alkaa olla jo aika hyvin koiralla tiedossa. En käytä targetteja, mutta naksutin on aika näppärä väline. Ei tarvitse enää näyttää koko ruutua, ja aina loikkii oikeaan paikkaan. J Toki matka on vielä ihan lyhyt, noin 5 metriä.

Eilen käytiin myös hakutreeneissä, 6 ukkoa suorilla pistoilla ilman apuja, jokaiselta muutama haukku. Ennen aluetta haukutettiin kerran, oli sen verran hyvä, että mentiin suoraan metsään. Ilmaisi kaikki ukot, yksi huonompi (ei haukkunut ihan kunnolla) haukutettiin uudestaan. Eiköhän se siitä lähde, kun saa rutiinia ja varmuutta. Ja talvella kenttätreenejä.

Käytiin viime torstaina paimennustreeneissä ja alettiin yhdistää käskyjä flänkkeihin ja kohtisuoraan ajoon. Marika oli kuvannut pienen pätkän meidän paimentelusta. On se hieno. J

https://www.youtube.com/watch?v=2Kr3j3QdNIA

Huoltoa ja treenejä

Indi ja Hit kävivät loppuviikosta hierojalla. Hit käsiteltiin ekana, ja se oli varsin hyvässä kunnossa nyt. Edellinen osteopaattikäynti oli tosin vain reilu viikko ennen hierontaa. Hit liikkui viime agilitykisojen jälkeen heti jäähdyttäessä hiukan epäpuhtaasti ja pitikin kisan jälkeen viikon lepoa varmuuden vuoksi ja agilitystä jäi parit treenit väliin. Ajattelin, että sillä olisi ollut lannerangassa jotain, mutta osteopaattilla siinä ei ollut mitään isompaa. Yllätyksekseni hieroja sitten löysikin epäpuhtauden syyn oikeasta ranteesta, se oli selvästi jäykempi kuin toinen ja aristi mobilisoitaessa. Tätä ei osteopaatti katsonut, vaikka käydessämme mainitsin, että en ole varma johtuiko epäpuhtaus oikeasta etujalasta vai vasemmasta takajalasta, koska epäpuhtaus oli juuri ja juuri nähtävissä ravissa. Se ei ole tuota jalkaa kuitenkaan enää oireillut. Kisoissa siis todennäköisesti tullut jokin nuljahdus tai liukastuminen, pohja oli tekonurmea ja suhteellisen kova… Rannetta mobilisoitiin ja se ei onneksi siitä mitenkään ärtynyt. Hieroja käski pitämään 2x10min päivässä kylmää siinä, sekä öisin bot-suojat. Mutta täytyy nyt pitää tuo mielessä, ja mainita seuraavalla osteopaattikäynnillä, että tsekkaa ne.

Indille käynti oli itseasiassa ensimmäinen. Se on liikkunut varsin hyvin, se on elastinen, eikä sillä ole ikinä ollut mitään ontumisia - mutta se on kyllä aikamoinen rallattelija. Aluksi sillä oli vaikeuksia olla aloillaan, vasta loppusuoralla kun koirasta löytyi pieni kireys, se malttoi rauhoittua olemaan ja sulki silmät. Naureskeltiin, että oli varmaan ensimmäinen kohta kun se huomasi, että tässä jotain tapahtuu, kun tunsikin välillä jotain. Indi oli siis erinomaisen hyvässä kunnossa. Minimaalinen kireys vasemmalla rintarangan pitkässä selkälihaksessa ja kaulassa. Kyllä lämmitti mieltä kuulla urheilukoiriin erikoistuneen ammattilaisen suusta, että juuri tältä tämän ikäisen koiran kuuluisikin tuntua, kun se on oikein ruokittu, liikutettu ja järkevästi treenattu. Takaosaan on rakentunut lihasta, mutta selkä ja etuosa ovat aivan kesken. Saa nähdä kumman se rakentaa ekana. Käytiin keskustelua nuoren koiran treenaamisesta ja ainakin hänellä oli satoja urheilukoiria käsitelleenä se kokemus, että liikaa liian nuorena tehneissä se ei välttämättä näy muutaman ensimmäisen eliniän aikana, mutta se alkaa näkyä ja tuntua 5 vuoden jälkeen. Ja se on se syy, miksi fysiikan pitäisi antaa kehittyä ennen kuin tehdään aikuisen koiran treenejä, jos nyt ei ole niin onneton tuuri käynyt, että jotain olisi kunnolla mennyt rikki. Joskus ajattelin itsekin niin, että nuorena hankitut tulokset ovat jotenkin erityisen siistejä. Nykyään ajattelee toistepäin. Koira ei ole mikään väline.

Indi kävi myös hyppytekniikkakurssin toisen ja tällä erää viimeisen kerran. Tehtiin erilaisia harjoitteita ja saatiin useampi harjoitus kotiläksyksi. Laskeutumistreeni oli ainakin mennyt perille – alastulot eivät tömisseet kuulemma enää lainkaan. Ja sai kehuja, että kroppa on huomattavasti paremmin hallinnassa, kuin heinäkuussa ensimmäisellä kurssipäivällä. Edelleenkin kuulemma tulee välillä sellaisia aivopieruja, niiden lisäksi se vielä hakee ja opettelee tapoja ratkaista eri haasteet. Hyppy-ympyrälle laitettiin eri korkuisia hyppyjä ja katsottiin miten se suoriutuu siitä. Tällä harjoituksella saatiin ainakin esiin paimenkoiralle tyypillinen käytös – se valkkasi itse mitkä esineet hyppäsi ja sen jälkeen lähti flänkkäämään kouluttajan taakse ja vaatimaan pallopalkkaa. Minä en tehnyt kuulemma mitään väärin, joten otettiin uudestaan niin kauan, että kaksijalkaiset päättivät milloin palkka tulee, ja ympyrältä piti poimia kaikki hypyt ennen sitä. Neidin piti vaan testata, josko palkka irtoais helpommin… tuolla harjoituksella voi harjoittaa flänkkäämistä pois agilitystä. Kysyin korkeiden hyppyjen opettelusta ja niitä ei tekisi alle 2v. Eli ensi kevääseen menee meidän korkeat hypyt. Kapulan kanto muuttaa hyppytekniikan aina, koska koira joutuu jännittämään selän ja kaulan. Mutta niitä lihaksia voidaan vahvistaa tasamaalla teettämällä puunkiertoja yms harjoitteita kapula suussa. Tokohyppykorkeudella voidaan opetella sitä kapulan puruotetta, vaikka siihenkin harjoitukseen on vielä valovuosi matkaa. Eli treenit jatkukoon.

Ja nyt kun päästiin tähän "lempiaiheeseen", eli noutoon. Indi edistyy ihan älytöntä tahtia. Kaiken olen joutunut palastelemaan ja miettimään tarkkaan, nyt me treenataan useaa palasta päällekkäin ja eri painoisilla kapuloilla, ja erikseen palkkaustekniikka patukalla. Muutamassa päivässä se on ottanut hanskaan patukan ja pehmolelun keräämisen. Ihan älyttömästi siinä on vielä duunia, mutta se osaa korjata otteen hyvin ja puruote on tasainen ja varma. Nopeutta siihen toki haluan vielä paljon lisää ennen kuin voidaan taas edetä seuraavaan vaiheeseen, mutta toistaiseksi mukaan mahtuu vielä niitä aivopierujakin, niiden pitää ensin jäädä historiaan. Tässä vaiheessa työstetään vaihetta: kerää noutoesine (patukka) ja lelu ja pidä niitä kunnes saat luvan irrottaa. Indi on hirmuisen fiksu ja kestää toistoja todella hyvin. Tulin miettineeksi, että Hit on opettanut mulle ihan helvetisti. Saan olla lopun ikääni Hitille kiitollinen. Kun on tottunut käsittelemään herkkää koiraa, niin se koulutustapa on jo mennyt selkärankaan. Kertaakaan en ole hermostunut eikä pinna ole kiristynyt Indiä kouluttaessa tai asioita opetellessa. Indi kestää kyllä ns. pakottamistakin, esim. se ei osannut istuutua patukka/kapula suussa irrottamatta otetta, joten jouduin toisella kädellä ohjaamaan sen istumaan ja toisella autoin leuan alta. Se oppi homman päivässä, ahdistumatta ollenkaan. Se on todella vastaanottavainen kaikelle, kun ohjaaja pysyy positiivisena. Noita ohjaavia apujakin voi käyttää niin monella eri tavalla.

Hit kävi vielä sunnuntai illalla hakumetsässä. Teki vaan 2 ukkoa, jotka oli edenneet etukulmista 20m eteenpäin. Ekalta hallinta ja toiselta näytöstä palkka. Loppuun vielä peräänjuoksu. Oli ihan innoissaan ja ilmaisut olivat nyt meidän vaatimusten mukaiset, eli vaikka korjaili otetta rullasta sivulle tullessa, niin ei tiputtanut omin luvin. Lopuksi tehtiin vielä esineruutu ja se oli huono. Yksi esine nousi vain sallitussa ajassa ja loput haettiin yhdessä, kun pimeys yllätti, enkä enää nähnyt kunnolla koiran työskentelyä. Sitä pitää nyt ehdottomasti treenata, ihan liian vähän tulee tehtyä. Tuo oli meille ns. kisanomainen esineruutu, kun oli vieraat esineet enkä ollut itse ruutua tekemässä.

Eilen oltiin aksatreeneissä ja meillä oli tuuraamassa kouluttaja, joka oli nähnyt Hitin viimeksi viime talvena tuuratessaan silloinkin. Sanoi, että päivän paras rata, ollaan menty valovuosi eteenpäin tässä välissä. Ihan mahtavaa saada tämmöistä palautetta. Treenit menivät hyvin omastakin mielestä  Indi keskittyi keppeihin ja teki keinun päähän juoksua. Ensi kerralla laitetaan jo pöytä alle niin, että se hiukan liikkuu. Kontaktilaatikkoa muisteltiin myös muutama toisto ja se on kyllä hieno. Kouluttajan kommentti oli, että Hit on hieno mutta Indistä tulee sairaan upea. Ihmetteli miten olen onnistunut löytämään tämmöiset koirat, vai onko se mun rauhallisuus, että niistä tulee tuollaisia. En tiedä, mutta allekirjoitan. Tykkään mun koirista.

PPR1 Hit

Ollaan käyty Hitin kanssa tänä vuonna viitisen kertaa Somerolla paimentamassa. Jatkettiin treenejä siis toukokuussa suurinpiirtein kerran kahdessa viikossa. Maanantaina treeneissä Marika heitti, että voisin tulla kisoihin koittamaan rataa. Edellinen yritys oli kaksi vuotta sitten, silloin Hit ei tehnyt lainkaan hakukaaria kokeessa.

Tuntuihan se aika järjettömältä idealta näin vähällä treenillä viime aikoina, mutta sitten totesin, että kun kerran kisaan vielä mahtui mukaan niin lähdetään koittamaan extempore. En jaksanut stressata asiaa sen enempää vaan totesin, että menköön omalla painollaan.

Pisteitä saatiin seuraavasti: Hakukaari 13p, nosto 6p, kuljetus ohjaajalle 8p, poispäinajo 1p, kuljetus 10p, häkitys 6p, häkistä ulosajo 9p. Yht 53p -> PPR1.

Hakukaarella pysähtyi itsenäisesti maahan jossain puolessa välissä matkaa, korjasi kuitenkin yhdellä käskyllä kaaren loppuun. Kuljetus meni vähän banaaniksi. Tolpan kierto oli turhan vauhdikas, joten lampaat ajautui poispäinajon linjalta ulos, enkä sitten älynnyt itse ottaa tilannetta haltuun tarpeeksi tiukasti, että olisin palauttanut lampaat takaisin linjalle. Portin jälkeen lampaat vähän lähti juoksentelemaan, joten käännöksestä valui aika iso kaarros. Alkumatka kuljetuksesta siis offline. Toisen portin jälkeen lampailla alkoi olla vetoa toisen laitumen suuntaan, joten koiran piti kuljettaa laumaa oikealla puolella. En sitten katsonut tarpeeksi tarkkaan missä kuljettiin, joten sekin mentiin offline. Tässä vaiheessa lauma oli aika juoksevaisella tuulella, en meinannut saada niitä rauhoittumaan aloilleen ennen häkitystä, enkä ottanut koiraa tarpeeksi häkin ja lauman eteen, joten lampaat melkein juoksi häkkiin kun itse menin portille. Häkistä ulosajosta lähti piste, kun en pysäyttänyt koiraa kunnolla häkissä lauman taakse. Aika paljon siis omia mokia, huomenna mennään vielä uudestaan yrittämään :) Täytyy itse olla tarkempi linjojen kanssa ja muistaa huolehtia häkityksessä nuo pysäytykset. Tyytyväinen kuitenkin olin, että saatiin rata läpi ja vielä koularikin.

Iso kiitos Woollandian porukoille ja yhteistyökumppaneille, joiden lampailla ja ohjauksessa olemme treenanneet! Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista.

Hitin kanssa käytiin 19.6 voittajaluokan hakukokeessakin. En jaksanut siitä aiemmin kirjoitella, mutta penkin alle se meni. Toisaalta se oli vasta meidän kolmas hakukoe, joten meidän molempien kokemattomuus näkyi. Koira teki heti ekaan etukulmaan valeilmaisun ja itse tyhmyyttäni sen hyväksyin. Muutenkin juoksenneltiin rulla suussa, joten se oli sitten siinä. Tuomarin mielestä olin myös kutsunut sen kerran hajulta pois, kun oli kulkenut poikkitallausta maalimiehen luo. Hit oli tehnyt saman temppuilun rullan kanssa edellistreeneissä ennen koetta, ja yksin asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen, että se meni kakkosluokan kokeessa vähän epävarmaksi, emmekä ehtineet tehdä noiden kokeiden välissä niin montaa treeniä, että se olisi kunnolla ollut palautunut kakkosen kokeesta. Koira keksi siis tuon rullan kanssa kuljeskelun jo treeneissä, joten ei sinänsä tullut täytenä yllätyksenä. Piruuttani menin vielä esineruutuun, sieltä 2 esinettä ja 19p. Tottikseen ei menty. Koira selkeästi haluaa miellyttää minua, ja Hit nyt on muutenkin tuollainen silkkihansikaskoira... Jatkamme siis treenejä. Jokunen treeni nyt ainakin tehdään irtorullilla. Syksyllä ehkä sitten uudestaan kokeilemaan voittajaluokkaa.

Indi pikkuinen on kotiutunut oikein hyvin. Muutimme juuri maalle, joten kiirettä on pitänyt muuton kanssa. Oli kuitenkin hyvä, että pentu ehti jo tottua kerrostaloelämään. Olosuhteiden pakosta muuttoa tehdessä se ehti myös sopeutua varsin mallikkaasti yksin olemiseen. Autossakin se nukkuu täyttä häkää. Eilen viimeksi käytiin kentällä vähän opettelemassa leikkimistä. Indi on kyllä tosi järkevän oloinen pentu. Rento kaveri, joka ei pienistä stressaile. Se on myös tosi itsevarma. Aika herkkähaukkuinen, joten ehkä siitä tulee haukkuva hakukoira ;) Täytyy laittaa Indistä kuvia, kunhan löydän tarvittavat piuhat ja kamerat muuttolaatikoiden seasta. 

Välillä muitakin lampaita + pk- juttuja

Mietin aika kauan tuota otsikkoa, en voinut kirjoittaa "vierailla lampailla" joten siitä tuli nyt tuollainen. :D Käytiin siis tiistaina pitkästä aikaa Somerolla treenaamassa. Onhan ne aika samantyylisiä sentäs, kuin Virpinkin lampaat :)

Ekalla kiekalla kylmiltään hakuja, enemmän oikeaa kuin vasenta. Nyt ei ollut nostoissa mitään ongelmia ja hakukaaretkin hyvät jos aivan ekaa ei lasketa. Hit on nyt pari kertaa käynyt ekalle kaarelle lähtiessä paimensauvaan kiinni ja silloin fokus on huono lampaisiin ja tuppaa yrittämään leikkaamista. Kuulostipa oudolta. :D Suomeksi sanottuna siis käy liian kierroksilla ja olen heilauttanut sauvaa ennen lähetystä vielä koiran edessä "oman alueen" merkkaamiseksi. Treenissä pysäytin ja flänkkäsin takaisin ja lähetin kokonaan uudestaan. Kuitenkin sauvasta on apua tietyissä tilanteissa niin en viitsisisi sitä poiskaan jättää, mutta täytynee kädellä varmistella suuntaa eikä kepillä, ettei tee samaa temppua ainakaan kisoissa.. Pääasia, että nostot sujui kun niissä oli pari treeniä ongelmia. Toisella kierroksella eri pellolle ja treenilampaiksi otettiin muutama pikku-lammas. Olipa hassua paimentaa sellaisia kun ne väistivät sekä koiraa että ihmistä :D Hyvä häkitystreeni saatiin kuitenkin niillä tehtyä. Lähinnä omasta ajoituksestahan se siinä onnistuminen kiinni on (jos koira tekee hyvät flänkit). Hit teki riittävän tilavia flänkkejä, itse vaan käskytin välillä myöhään niin välillä flänkki meni pitkäksi ja siitä tietty seurasi veivaamista. Pitää muistaa seurata lampaiden päitä. Otettiin vähän poispäinajoa ja kuljetusta myös, ihan jees. Kiitos Virpiltä saatujen neuvojen, osaan nyt itse liikkua peruskuljetuksissa "oikein". :) Tällä viikolla piti olla vielä toiset treenit, mutta ne peruuntuivat, joten yhdet hyvänmielen treenit pidetään sitten enää ennen kisoja ensi viikolla. Toivottavasti en pilaa kisasuoritusta omalla jännittämisellä... Luulen että tyydytään Hitin kanssa siihen, että saadaan joskus perusrata suoritettua, tuskin jatkan sen kanssa sitten enempää paimennuksessa kisaamista. Mielummin vapautan lisää treeniaikaa pk-lajeille.

Maanantaina käytiin hakumetsässä uudessa maastossa. Olikin kiva, keskilinjan vasemmalla puolella oli noin 20m tasaista ja sitten hirveä nousu vasempaan reunaan. Oikeakin puoli oli vähän ylämäkeen (sen verran, että näkyvyyttä ei ollut). Sellaista puolitiheää metsää, radan pituus oli kyllä alle 100m. Hitin kanssa siis vahvistustreeni numero 1, kaikki ukot valmiita mutta ääniavuilla. Oikealla etukulmassa ensimmäinen ukko ja vasemmalla etukulmassa toinen. Kolmonen oikealla aika keskellä ja vasen takakulmassa. Hit meni kuin nato-ohjus kaikille maalimiehille suoraa tietä, eli idea suorista pistoista toimii. Meillä ei ole ikinä ollut tuollaista rinnettä maastossa ja Hitin ilmeestä kyllä näki mäkeen lähtiessä, että mitä hittoa, täälläkö se on? Mutta kiltisti meni perille asti :) Tuli kyllä noiden kahden päivän aikana todettua, että me molemmat tarvitaan lisää kuntoa. Kestävyys- että juoksukuntoa. Ei muuta kuin tossua toisen eteen ja maastojuoksulle molemmat..

Keskiviikkona käytiin sitten jälkikamujen kanssa taas pellolla. Tedille sellainen porras- mallinen jälki, kaksi kulmaa, eka suora pidempi ja loppupäässä lyhyemmät suorat. Jokaiselle suoralle namipurkki, samoin jäljen loppuun. Paalu oli vieras ja jälki taas ihan vieraan talloma, hyvä juttu. Ted on saanut kivasti näistä treeneistä rutiinia vieraista paaluista ja jäljentekijöistä. Vanheni varmaan reilun tunnin. Ted jäljesti ihan innoissaan (häntä heiluen?!), kakkospurkille ei malttanut pysähtyä ja kolmosestakin meinas juosta yli, mutta vau mitä jäljestystä! Mietin, että laitetaan seuraavalla kerralla sitten ihan normi esineet, niistä se ei todennäköisesti juokse yli. En taaskaan voinut nostattaa koiraa paalulle, näin jo koiran ilmeestä paalulle mennessä, että kohta mennään.. Kyllä vaan hienolta tuntuu kovan työn jälkeen ja mitä hassumpien niksien jälkeen huomata iso muutos koiran asenteessa.

Hitille talloin jäljen itse. Paalulle ja loppuun ruokaa kasa, jäljellä n. joka kolmannelle askeleelle nami. Meni paremmin kuin ne jäljet, joissa oli joka askeleella ruokaa.. Siis ihan täydellinen. Hitistä tulee kyllä takuuvarmasti mulle seuraava kisakoira erikoisjälkeen. Tarkasti joka askeleen eikä ollenkaan mitään ryntäilyä, sain vaan seurata perässä... Katsotaan mihin vauhti tuosta kehkeytyy, nyt jäljestää niin tarkkaan että menee rauhallisesti. Ensi kerralla otetaan tällainen samanlainen vielä. Jos tempo pysyy samana niin metsässä loppuu varmaan aika kesken ylemmissä luokissa, mutta mielummin mä peltojäljellä ylimmässä luokassa kisaan kuin metsäjäljellä, jos molemmissa ei pärjää ;) Namit syötyään Hit ei olis millään luopunut jäljestä, nostin sen syliin ja kannoin sitten kauemmas :D Silti olis vaan halunnut kääntyä takaisin. Hyvä juttu jatkoa ajatellen, motivaatiota ainakin riittää. Välillä hämmästelen tuota koiraa, miten se voi olla niin monilahjakkuus.

Tokoa me ei olla nyt tehty fyssaritauon jälkeen, täytynee jatkaa treenailua siinäkin. Jotenkin se pilkunviilaus kylläsyttää. Pk- on paljon kivempaa. Mut taotaan nyt, kun rauta on kuumaa... Hienosti jäi edellisestä kirjoituksesta puuttumaan se agirata, mutta lisäillään kun jaksaa ja sattuu olemaan koneen äärellä :)

Hakua ja esineruutua

Napsahti taas treenipäivälle tuollainen pilvetön taivas ja helle kuin tokoSM:ssä konsanaan. Onneksi aloitettiin treenit jo aamupäivästä. Plussaa sentään se, että tänään tuuli ja metsässä oli suht varjoisaa. Metsä itsessään oli sellaista perus puolitiheää kangasmetsää.

Hitille oli suunnitelmana ottaa etukulmat ja oikealle puolelle kolmas maalimies hiukan laatikkona. Kämmäsin itse, kun lähetin koiran ensin vasempaan etukulmaan, jonka piti olla kakkospiilo. Noh, koira löysi hyvin. Toinen ukko oikealla etukulmassa, teki pienen koukkauksen pistossa, mutta muuten hyvä. Palasin koiran kanssa keskilinjalle niin sillävälin maalimies siirtyi piilolle. Kolmas ukko oli todella huono. Ensin lähti 15 metriä suoraan ja teki 90 asteen kulman eteenpäin aluetta, kutsuin pois. Teki saman uudestaan plus lähti keskilinjan toiselle puolelle, kutsuin pois. Siirryin aluetta hiukan eteenpäin ja lähti katsomaan etukulmaa, kutsuin pois ja taisi jo saada hajua, mutta komensin takaisin kun oli niin huono. Siirryin vielä vähän eteenpäin ja lähetin, sitten löytyi. Koska kolmas oli huono, otettiin vielä neljäs ukko toiselle puolelle ääniavulla. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten koira ensin tekee hyviä pistoja + saa palkan niistä, ja sen jälkeen tuollaisia ihan kökköjä kolmosella. Siihen tulokseen kuitenkin tulin, että seuraavat 3-5 treeniä Hit tekee kaikki ukot olosuhteista riippumatta apujen kanssa. Noi pistot on saatava suoraksi, joten vahvistetaan sitä sitten vielä lisää.

Hitillä on hakuun perusasiat sinänsä aika hyvällä mallilla, esineet se tietää, tottiksen se osaa paloissa, nouto on kunnossa, etsintä vaatii vielä työtä. Lähinnä siis juttujen yhdistelyä, että saadaan aikaan kisavalmis koira. Ja rutkasti varmuutta maastoon. Kisoihin ei kuitenkaan lähdetä ennen kuin tiedän, että koira kykenee ykköstuloksen saamaan ja tästä syystä haun kisaaminen menee ensi vuoteen. En ala kiireellä sitä rakentamaan. TVA on siis se tämän vuoden tavoite, ensi  vuosi omistetaan pk- lajeille.

Henkilöetsinnän jälkeen tallattiin vastakkaiselle puolelle esineruutu, siinä kohtaa oli lähinnä mäntyjä, ei juuri muuta pöheikköä. Siellä me mässättiin mustikoita ja jouruttiin esineruutua tallatessa, mikäs siellä oli ollessa. :D  Koska Hitin kanssa on viimeksi otettu esineruutua muistaakseni edellisvuonna, päätin palata ekoiksi esinetreeneiksi alkeisiin. Hitin kanssahan on jääty silloin tilanteeseen, jossa koira teki hyvät pistot ja työskenteli hyvin itsenäisesti. Esineilläkin haluan sen tekevän hyvät, suorat ja riittävän syvät pistot. Otin ennen ruutuun menoa yhden esineen noudon, ja sitten ruutuun. Koira kytkettynä, annoin käskyn, ja lähdin viemään koiraa suoraan esinettä kohti. Kun sai hajun, päästin irti ja annoin tuoda. Otettiin kaksi esinettä ja oli hyvän tuntuinen, otetaan silti muutama treeni näin, ettei mene turhaksi juoksemiseksi. Muistuu vähän mieleen koirallekin tuo esinehomma. Liian vähän on kyllä tullut esineitä treenattua, mutta mikäs kiire tässä kun tänä vuonna vain treenataan.

Helteiset hakutreenit ja paimennusta

Sunnuntaina oli hakutreenit. Ilma oli melkoisen tukala, mentiin ihan uuteen maastoon. Olikin mukavan selkeää ja tasaista kangasmetsää. Tuulenvire kävi hyvin pienesti meidän treenien aikana oikealta puolelta keskilinjaa, aika olemattomasti kylläkin. Ensimmäinen ukko oli etukulmassa umpparissa, piilo vähän auki. Ekalta pistolta lähti tosi vinoon, kutsuin takaisin ja siirryin hiukan eteenpäin. Toka pisto hyvä ja suoraan maalimiehelle, hetken kesti tarkentaa, mutta ihan hyvä. Toka piilo (keskialueella) oli sovittu jo ennen Hitin treeniä otettavaksi ääniavulla, halusin ottaa varman päälle ja vahvistaa suoraa pistoa. Alue oli vaihteeksi levahtanut johonkin 70-80 metrin syvyyteen kakkospiilolla, miten meidän treeneissä nuo alueet aina leviää? :D Teki tosi hyvän piston ja lopussa taas tarkenteli. Kolmas ukko oli vasemmalla aika lähellä takareunaa, meni ihan suoraan maalimiehelle vaikka joutui työskentelemään olemattomaan myötätuuleen, ja vaikka tuollaiset pistot ovat olleet Hitille vaikeimpia. Kakkosukkoa hakiessa sai vielä hajun ilmeisesti nelospiilosta, vaikka se olikin tyhjä. Oli niin varma, että sinne jäi ukko, hirveä hinkuminen oli kolmosen jälkeen vielä takaisin metsään! Helteestä huolimatta tosi onnistunut treeni siis, koiralle jäi vielä virtaa ja olis jatkanut hommia jos olisi saanut :) Se ilmaisu treenattaviin heti kun ehditään!

Paimennuksessa haettiin ensin lauma isolta pellolta ja ne piti laittaa treeniaitaukseen. Tuollaisen semisuuren lauman kanssa se olikin yllättävän vaikeaa, ne kun eivät halunneet treeniaitaukseen siirtyä. Heti kun sain porukan portin lähelle hollille, porukka jakaantui kahtia ja osa livahti oikealle ja loput vasemmalle -.- Olis varmaan pitänyt pitää koiraa kauempana ja flänkittää edes takas, että olis saanut jästipäät yhteneväisemmin liikkeelle. Eroteltiin sitten vielä aitauksessa sopivat treenilampaat aloittelevimmille ja vapautettiin loput, ei sekään ihan putkeen mennyt, mä en osaa! :D Hit teki muutaman kaaren ja sit tauolle. Tokalla kierroksella otettiin kaaria, kuljetus ohjaajalle, poispäinajona toiseen päähän. Virpi laittoi laitsalle merkit porteiksi, ja niiden välistä piti saada lampaat menemään. Noita pitää kyl harjoitella vielä lisää, että mulla on selkeä määränpää mihin koiralla lampaita ajautan. Sekoilin taas välillä nimittäin suunnissa itse. Hittikään ei ihan parhaimmassa vireessä ollut, ei ottanut käskyjä niin hyvin kuin viimeksi ja enemmän yritti nyt leikata flänkeissä, vaikka oli siellä paljon hyviäkin. Varmaan hellekin vaikutti, kumpikaan jaksanut oikein keskittyä. Paimennus ei ole sekään helppo laji, mulle ainakin tosi vaikeaa hahmottaa käskyt silloin kun koira ajaa lampaita muo kohti, kun suuntakäskyt ovat koiran oikea ja vasen, eivätkä mun. Pitäis treenata monta kertaa viikossa, että sais ne omaan selkärankaan, ettei tartteis jäädä miettimään missään vaiheessa vaan käskyt tulis automaattisesti. Keppi onneksi näyttää vähän suuntaa silloin kun itse sekoilen. Täytyy tehdä mielikuvaharjoitteluja.

SM:inkin suhteen lasketaan päiviä. Enää ei ennen koetta juurikaan viitsitä tokoa treenata, menee kisa sitten syteen tai saveen. Ruutu joko onnistuu tai ei, muihin liikkeisiin mulla on aika vahva luotto. Ykköstavoitteena on kuitenkin vireen säilyttäminen läpi pitkän kisapäivän ja tehdä omaan tasoon hyvä suoritus niissä puitteissa, mitä treenien perusteella on valmiuksia odottaa. Siellä on tuttuja, joiden suorituksia haluan mennä katsomaan, vähän jo jännittää viikonloppu! Varmasti hieno kokemus edessä :)

Hakua, paimennusta, tokoa...

Pitäisi varmaan olla itselle armollisempi, harmittaa kun ollaan edetty niin hitaasti. Toisaalta kun lajeja on miljoona, on se etenemistahtikin väistämättä vähän hitaampi. Muistan aina ne viisaat sanat, että tärkeintä on se matka eikä määränpää. Se viime vuosikin meni niin eri tavalla kuin oli suunnitellut, elämänmuutosten vuoksi. Aina kaikkeen ei voi vaikuttaa :/

Eniwei, oltiin torstaina Lopella paimentamassa. Uusi paimennuspaikka siis, tosin neuvojana ennestään tuttu treenikaveri. Tekee kyllä hyvää vaihtelu, saatiin neuvoja liittyen sellaisiin asioihin, joihin en ole edes kiinnittänyt huomiota. Eka rundi tehtiin pyöröaitauksessa ja harjoiteltiin kaarille lähtöjä ja flänkkejä. Tässä tuli heti pari huomiota, nimittäin pitää laittaa koira heti maahan jos se meinaa lähteä kaarelta tai flänkiltä huonosti. Hit on myös aika usein kaaren päässä rynnännyt ja samalla leikannut, siihen puututtiin myös. Eli koira maahan ja flänkillä jatkamaan tai takaisin jo ennen sitä pistettä, jossa meinaa kiihtyä. Huonolla tyylillä ei siis pääse etenemään. Alkoi kyllä flänkit aueta jo tuon treenin aikana, jei.

Toinen kierros tehtiin pellolla. Ensin avusti siirtämään lampaat aitaukseen ja sitten vähän poispäinajoa aidan vierellä apukoiran kanssa vähän isommalla laumalla. Hit on ollut hirveän riippuvainen musta, jos jättäydyn taakse niin alkaa hidastella, nyt neuvosta otinkin etäisyyden sivusuunnassa ja koira eteni etäisyydestä huolimatta mukavaa tahtia. Tekee hyvää itseluottamukselle. :) Myös hakukaaria tehtiin, menin puoleen väliin matkaa, teki siististi kun oltiin alussa hinkattu niitä. Hyvä treeni.

Tänään sitten hakutreeni, olipa kuuma ilma! Hitin treenin aikana tuulenvire olematon. Eka maalimies oli oikealla etukulmassa, irtosi hyvällä suoralla pistolla riittävän kauas ja jonkin aikaa pyöri alueen reunalla tarkentaessaan. Kakkonen oli sen verran vaikeasti mitättömän tuulen alapuolella, että otettiin nyt se ääniapu eli taputus vahvistamaan riittävän syvälle irtoamista. Lähti kuin naton ohjus ja meni hiukan nenä kiinni maalimiehen ohi, pyöri hetken ja meinasin jo kutsua pois, mutta sitten sai tarkennettua ja löysi. Vika ukko oli pakeneva, sai melkein juosta maalimiehen kiinni, hyvää vaihtelua koiralle ettei aina tehdä valmiita. :)

Tokon treenaus jatkuu, kävimme päivällä ennen hakutreeniäkin tokoilemassa. Ruutu tehtiin pari treeniä todella paljon helpotettuna, ja nyt on taas se oikea suoritus alkanut löytyä. Me oltiin vain treenattu niin tuhottoman paljon merkin kiertoa, että tarjosi sitä sitten ruutuun lähetyksissäkin. Täytyy muistaa tehdä ruutua myös paljon vaikka opetellaankin merkin kiertoa vahvemmaksi samalla. EVL ruutu sujui. Tehtiin myös ohjattu ja tällä kertaa noudettiin vasenta. On auttanut huomattavasti kun madalsin kierrä- käskyn äänensävyä, ei ole sen jälkeen yrittänyt enää mennä merkin ohi suoraan kapuloille, veikkaan että äänensävy oli käskyissä vain liian samanlainen. Nyt sen on helpompi erottaa ne. Ohjatun vasen oli hukassa, muisti sen oikean jota ollaan tehty kaksi edellistä treeniä ;) Otettiin muutama toisto, niin se vasenkin löytyi taas hyvin. Huomenna vietetään ansaittua lepopäivää.

SM- joukkuekisan edustuspaikka tuli meille, eli kisaamme Hitin kanssa vielä voittajassa silloin kesäkuun lopulla. EVL ei ole ihan vielä valmis ja VOI- jutut se osaa kyllä, joten kannetaan kortemme kekoon seuran eteen sitten vielä voivoi:ssa. Ihan hyvä kokemus varmasti, otamme sen kisamaisena treeninä :) Poimitaan sieltä sitten treenattavat- listaan lisää juttuja. Sain Hitille metsästettyä myös paimennuskisoihin paikan, yhteen saatiin varma paikka ja kahteen ollaan varasijalla. Nyt sitten vain treeniä. On ollut hirmu kiva lueskella muidenkin kuulumisia, ja huomata miten harrastukset ovat lähteneet toden teolla käyntiin.

Heikompaa tokoilua ja eilisen hakuilut

Vanne kiristi päätä jo valmiiksi, kun Hit porsasteli pihalla pikkukoiran ohituksessa rempomalla hihnaa. Mietin jo siinä vaiheessa, että skipataan tokotreeni, mutta sitten tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Tarkoituksena oli ottaa vain nopeasti ohjattu ja evl-ruutu, mutta eihän se sitten mennyt niin kuin suunnittelin. Toisaalta ihan hyväkin, että välillä tulee heikompiakin treenejä, jotta tietää taas mitä pitää treenata. Olin jo viime harkkojen jälkeen varovasti ajatellut EVL kisaa, mutta tuon treenin päätteeksi totesin, että treenattavaa on vielä rutkasti ennen kisoihin menoa.

Aloitin siis ohjatulla, sanoin virityssanan merkille, mutta lähti kuitenkin pokkana menemään merkin ohi hakemaan sitä vasenta kapulaa, joka viime treenissä noudettiin. Pysäytin ja koitin käskyttää merkille, yritti sitten mennä keskikapulalle ja siitä tietysti jouduin kieltämään -> koira ei osaa korjata merkkiä jos menee ohi. Tämä opetteluun. Mietin myös, onko äänenpainossa jotain vikaa vai miksi ei erota tuo- ja kierrä käskyä. Molemmissa paino on ensimmäisellä tavulla ja sanon ne iloisesti. Yritän ehkä muuttaa kierrä- käskyn matalemmalle äänenpainolle ja merkille korjaamiseen opetellaan uusi sana, sen pitää oppia menemään merkille vaikka merkki olisi mun ja koiran välissä. Tein kerran oikean suunnan, ja sitten tehtiin ruutua.

Jätin ne noutamatta jätetyt kapulat maahan, ja koira oli taas aivan sekaisin kun pyysin merkkiä. Kapulat olivat vasemmalla ja ruutu oikealla merkkiin nähden. Hit lähti suoraan kapuloille eikä merkille. Ja sitten vielä se ruutu kusi, kun koira kiersi banaanina vasemmalta ruudun ohi ja takalaidasta sisään. Laitoin koiran pois ja tein Tedin kanssa välissä, ettei oma hermo mene siihen hinkkaamiseen.

Jouduin hinkkaamaan merkkiä ja lopulta ruutua tosi kauan, että sain sellaiset suorituksen mihin kehtasin jättää homman. Todella voimakkaasti merkkasi nyt ruudun kulmia ja oli aivan pihalla koko koira. Hitin kanssa vielä pitäisi pitää toistot mahdollisimman vähällä, ei ollut hyvä treeni. Jäi tuosta sentään käteen pitkä lista treenattavaa, nyt palastellaan hommaa. Tulin myös siihen tulokseen, että ennen kuin oikeasti voi jo vaatia, niin koiralla pitää olla sen 100 toistoa takana. Alan pitää niistä nyt kirjaa ja seurannan alla ovat sitten juuri ohjattu, ruutu ja merkki (kierroilla, häiriössä, korjaaminen). Olisi liian hyväuskoista luottaa siihen, että kokeessa koira pysähtyy aina riittävän lähelle merkkiä, joten siksi on reilua opettaa se myös korjaamaan paikkaansa, varsinkin Hitin kaltainen koira, joka menee sitten lisäkäskyistä epävarmaksi jos ei ymmärrä mitä halutaan. Tilapäinen tokomasennus, mä niin odotan että voin keskittyä muihin lajeihin kuin tähän...

Eilen oltiin hakumetsässä, oli itseasiassa sama metsä kuin viimeksi. Oikealla ykkönen etukulmassa + siirtyvänä kolmoselle, ja vasemmalla etukulmassa kakkonen, joka oli siirtynyt etukulmasta hiukan eteenpäin. Ekalle ukolle lähti lähetyksestä aika vinoon, korjasi sitten linjaa ja ukolle löysi suoraan. Kakkoselle meni ihan ok, samoin kolmonen oli hyvä suora pisto. Motskaria löytyi kivasti ja nyt tuultakin oli enemmän kuin viimeksi, niin pystyin kaikki ukot ottamaan ilman apuja. Hyvä treeni. Pitäisi sitä ilmaisua alkaa toden teolla myös treenata, mutta ehkä se on sitten enempi syksyn projekteja kun toivottavasti toko on jo pois tieltä.